Voimakkaat synteettiset aineet, uudet huumausaineseokset ja muuttuvat käyttötavat muodostavat kasvavan uhan Euroopassa. Muun muassa nämä asiat nousevat esiin tänään, kun Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) julkaisee Euroopan huumeraportin 2024: Suuntauksia ja muutoksia (1).
Huumeita on edelleen laajalti saatavilla Euroopassa, ja markkinoilla on suuri valikoima erilaisia tuotteita. Huumeita käyttävät ihmiset altistuvat nykyään entistä useammille psykoaktiivisille aineille, jotka ovat usein erittäin voimakkaita ja puhtaita, tai esiintyvät uusissa muodoissa, seoksissa tai yhdistelminä. Koska tuotteiden myyntiin liittyy toisinaan vilppiä koostumuksen suhteen, käyttäjät eivät välttämättä tiedä, mitä he ottavat, ja altistuvat näin suuremmille terveysriskeille, kuten mahdollisesti kuolemaan johtaville myrkytyksille.
Raportissa tuodaan esiin huoli voimakkaista synteettisistä opioideista, joita myydään toisinaan lääkkeisiin tai muihin huumeisiin sekoitettuna. Huolta aiheuttaa niin ikään MDMA, jota on jatkettu synteettisillä katinoneilla, ja kannabistuotteet, joita on jatkettu synteettisillä kannabinoideilla. Vuoden 2023 lopulla EMCDDA:n seurannassa oli yli 950 uutta psykoaktiivista ainetta, joista 41 havaittiin kyseisenä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopassa.
Tämän vuoden raportin keskeinen viesti on, että huumeiden yhdistelmäkäyttö, eli kahden tai useamman psykoaktiivisen aineen samanaikainen tai peräkkäinen käyttö, on nykyään yleistä Euroopassa. Huumeiden käyttötapa, jossa kyse voi olla esimerkiksi bentsodiatsepiinien käytöstä opioidien kanssa tai kokaiinin käytöstä alkoholin kanssa, voi lisätä terveysriskejä ja hankaloittaa avunantotoimien toteuttamista (esim. ensiapu yliannostustapauksissa). Nämä haasteet monimutkaistuvat entisestään, kun kuluttajat käyttävät eri huumeiden sekoituksia tietämättään.
Raportin mukaan vuonna 2024 yksi huumeseurannan haasteista on saada syvällisempi ymmärrys siitä, mitä huumeita todellisuudessa käytetään ja millaisissa yhdistelmissä. Heinäkuun 2. päivänä toimintansa aloittavan uuden Euroopan unionin huumeviraston (EUDA) yksi pääasiallisista tavoitteista on tehostaa huumausaineiden yhdistelmäkäytön seurantaa ja tunnistaa, mitkä ennaltaehkäisevät toimet, hoitotoimet ja haittojen vähentämistoimet ovat tehokkaimpia (2). Virasto vahvistaa myös analyysivalmiuksiaan EU:n rikosteknisten ja toksikologisten laboratorioiden verkoston avulla.
Sisäasioista vastaava Euroopan komission jäsenen Ylva Johanssonin mukaan Euroopan huumausainemarkkinat toimivat nopealiikkeisesti ja epävakaasti, mikä ruokkii väkivaltaa ja korruptiota. ”Huumausaineiden virta Eurooppaan kulkee erityisesti EU:n satamien kautta. Siksi olemme luoneet eurooppalaisen satama-allianssin, jonka tarkoituksena on vahvistaa EU:n keskeisten logististen keskusten kykyä suojautua järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamia uhkia vastaan. Verkostoa vastaan on taisteltava verkostolla. Samanaikaisesti uusia huumausaineita ja niihin liittyviä riskejä ilmenee jatkuvasti. Sen vuoksi olemme antaneet Euroopan huumevirastolle enemmän valtaa ja resursseja. Euroopan huumevirasto tekee erittäin tärkeää työtä varoittamalla huumeiden leviämisestä ja vaaroista. Euroopan huumeraportti on elintärkeä apuväline poliittisille päättäjille. Meidän on oltava valppaita, ja meidän on valmistauduttava”, komissaari painottaa.
Nitatseenit: Euroopan kehittymässä oleva opioidiongelma ja kasvava uhka
Heroiini on edelleen Euroopassa yleisimmin käytetty laiton opioidi, joka aiheuttaa merkittävän osan huumeiden käyttöön liittyvistä terveysongelmista. Euroopan opioidien markkinat ovat kuitenkin yhä monimutkaisemmat, ja niillä liikkuu monenlaisia aineita, kuten synteettisiä opioideja. Pohjois-Amerikkaan verrattuna synteettisillä opioideilla on Euroopan huumausainemarkkinoilla kaiken kaikkiaan suhteellisen vähäinen rooli. Ne ovat kuitenkin keskeisessä asemassa opioidimarkkinoilla Baltian maissa. Synteettisten opioidien käyttö myös eräissä muissa EU:n jäsenvaltioissa herättää kasvavaa huolta.
Euroopan huumemarkkinoille on vuodesta 2009 lähtien ilmaantunut yhteensä 81 uutta synteettistä opioidia. Synteettiset opioidit ovat usein erittäin voimakkaita ja niihin liittyy merkittävä myrkytyksen ja kuoleman riski. Vuonna 2023 kuusi seitsemästä uudesta synteettisestä opioidista, joista ilmoitettiin ensimmäisen kerran EU:n varhaisvaroitusjärjestelmään, oli nitatseeneja. Tämä oli suurin määrä nitatseeneja, joista on ilmoitettu yhden vuoden aikana. Euroopassa on havaittu yhteensä 16 nitatseenia vuodesta 2019 lähtien.
Nitatseeneja myydään toisinaan niin kutsuttuna synteettisenä heroiinina, ja niitä on havaittu väärennetyissä lääkkeissä lääkemarkkinoilla. Vuonna 2023 nitatseenit yhdistettiin kuolemantapausten jyrkkään lisääntymiseen Virossa ja Latviassa sekä paikallisiin myrkytystapauksiin Ranskassa ja Irlannissa. Euroopan unionin ulkopuolella nitatseenit on liitetty huumeiden yliannostuksiin Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tällä hetkellä nitatseeneja ja vastaavia aineita ei välttämättä kaikissa maissa havaita rutiininomaisesti ruumiinavauksessa yleisesti käytetyissä toksikologisissa testeissä, joten niihin liittyvien kuolemantapausten määrä saattaa olla aliarvioitu. Uusia synteettisiä opioideja on löydetty erilaisista seoksista, jotka sisältävät uusia bentsodiatsepiineja tai eläimille tarkoitettua rauhoittavaa ksylatsiinia. Bentsodiatsepiiniä sisältävä yhdistelmä tunnetaan nimellä ”benzo-dope” ja ksylatsiinia sisältävä nimellä ”tranq-dope”. Ne on yhdistetty myrkytyksiin ja kuolemiin Pohjois-Amerikassa.
Suurin osa Euroopassa kulutettu heroiini on peräisin Afganistanista, jossa taleban ilmoitti huhtikuussa 2022 kieltävänsä oopiumiunikon viljelyn ja oopiumin tuotannon. Huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava YK:n järjestön (UNODC) viimeisimmät, vuotta 2023 koskevat luvut osoittavat, että sekä oopiumin viljely että laiton oopiumintuotanto väheni Afganistanissa arviolta 95 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Tällä hetkellä on vaikea ennustaa, miten kielto vaikuttaa Euroopan heroiinimarkkinoihin. On näyttöä siitä, että Afganistanissa on edelleen merkittäviä oopiumivarastoja. Tämä voi selittää, miksi tähän mennessä ei ole havaittu selviä merkkejä EU:hun suuntautuvien heroiinivirtojen katkeamisesta. On kuitenkin olemassa huoli siitä, että mahdollisen tulevan heroiinipulan synnyttämiä aukkoja täytetään voimakkailla synteettisillä opioideilla tai synteettisillä stimulanteilla. Tällä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen.
Raportissa korostetaan, että Euroopan on parannettava valmistautumistaan mahdollisiin markkinamuutoksiin varmistamalla asianmukainen ennaltaehkäisy ja hoito. Tähän kuuluu opioidiagonistilääkkeiden saatavuuden varmistaminen ja palvelut haittojen vähentämiseksi sekä yliannostuksen vasta-aineena käytettävän naloksonin riittävän saatavuuden varmistaminen. Eri virastojen yhteinen toiminta ja suunnitelmat viestinnän nopeuttamiseksi voivat myös parantaa valmiutta reagoida nopeasti, kun erittäin voimakkaita aineita ilmaantuu äkillisesti EU:n huumausainemarkkinoille.
”Tämänvuotisessa Euroopan huumeraportissa tuodaan esiin kasvavat haasteet, jotka liittyvät erittäin monimutkaisiin ja nopeasti kehittyviin huumausainemarkkinoihin, joilla vakiintuneita huumeita on laajalti saatavilla ja uusia voimakkaita synteettisiä aineita tulee jatkuvasti ilmi”, toteaa EMCDDA:n johtaja Alexis Goosdeel. ”EMCDDA korostaa aineiden yhdistelmäkäytön aiheuttamia monenlaisia terveysriskejä, joita syntyy erityisesti silloin, kun huumeseoksien käyttö ei ole tietoista. Tänään keskustelemme myös mahdollisista tulevista huumeiden aiheuttamista haasteista ja tarpeesta valmistautua niihin paremmin. Siksi olen iloinen voidessani ilmoittaa, että Euroopan unionin uutena huumevirastona meillä on entistä vahvemmat valtuudet ennakoida tulevia uhkia ja suuntauksia, varoittaa reaaliaikaisesti uusista terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvista riskeistä, auttaa EU:ta ja jäsenvaltioita reagoimaan niihin ja oppia kokemuksista huumausainestrategioiden ja -toimien mukauttamiseksi ja parantamiseksi”, Goosdeel toteaa.
Kokaiinia takavarikoitiin ennätysmäärä jo kuudetta vuotta peräkkäin: kokaiinin vaikutus kansanterveyteen
EU:n jäsenvaltiot takavarikoivat vuonna 2022 jo kuudetta vuotta peräkkäin ennätysmäärän kokaiinia, 323 tonnia (303 tonnia vuonna 2021). Euroopassa tehdyt takavarikot ylittävät nyt Yhdysvalloissa – jota on perinteisesti pidetty kokaiinin suurimpina markkinoina – tehdyt takavarikot. Belgian (111 tonnia), Espanjan (58,3 tonnia) ja Alankomaiden (51,5 tonnia) osuus takavarikoidusta kokonaismäärästä on 68 prosenttia. Tämä osoittaa, että huumekauppiaat ovat ottaneet kohteekseen huumausaineiden logistiset toimitusketjut. Vuonna 2023 Espanja raportoi kaikkien aikojen suurimmasta yksittäisestä kokaiinitakavarikosta (9,5 tonnia), joka oli kätketty Ecuadorista peräisin oleviin banaanilähetyksiin.
Suurten kokaiinimäärien salakuljetus Euroopan merisatamien kautta kuljetuskonteissa on edelleen merkittävä syy siihen, miksi huumetta on niin laajalti saatavilla Euroopassa. Antwerpenin sataman viimeaikaiset tiedot osoittavat vuonna 2023 takavarikoidun kokaiinin määrän kasvaneen 116 tonniin (110 tonnia vuonna 2022). Lainvalvojien kiristäessä valvontaa järjestäytyneet rikollisryhmät suuntaavat toimintansa myös pienempiin satamiin sekä EU-maissa että EU:n naapurimaissa, jotka saattavat olla huonommin suojautuneita huumeiden salakuljetusta vastaan. Jotkin Pohjois-Euroopan maat, kuten Ruotsi ja Norja, ovatkin ilmoittaneet vuonna 2023 tehdyistä ennätyksellisistä kokaiinitakavarikoista satamissa.
Osana EU:n etenemissuunnitelmaa huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on luotu uusi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, niin kutsuttu Euroopan satama-allianssi (2024). Satama-allianssilla pyritään parantamaan satamien kykyä estää huumeiden salakuljetusta ja tehostamaan huumekaupan ja rikollisten soluttautumisen torjuntaa. Järjestäytyneet rikollisryhmät toimittavat huumeita Euroopan markkinoille myös käsittelemällä kokaiinituotteita useissa EU-maissa. Vuonna 2022 ilmoitettiin 39 kokaiinilaboratorion purkamisesta (34 vuonna 2021).
On merkkejä siitä, että kokaiinin laaja saatavuus Euroopassa vaikuttaa yhä kielteisemmin kansanterveyteen. Kokaiini on toiseksi yleisin huumausaine, jonka vuoksi käyttäjät hakeutuvat sekä ensimmäistä kertaa huumehoitoon (29 000 käyttäjää vuonna 2022) että sairaaloiden päivystyspoliklinikoille (kokaiini mainittu 28 prosentissa akuuteissa huumausainemyrkytystapauksissa Euro-DEN Plus -verkoston seurantasairaaloissa vuonna 2022). Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että kokaiini myös oli osallisena vuonna 2022 noin viidesosassa ilmoitetuista yliannostuskuolemista, usein yhdessä muiden aineiden kanssa. Koska kokaiinin käyttö voi lisätä sydän- ja verisuoniongelmien ja muiden terveysongelmien riskiä, on todennäköistä, että sen kokonaisvaikutusta huumekuolleisuuteen Euroopassa ei tunnusteta riittävästi.
Kokaiini on Euroopan yleisimmin käytetty laiton stimulantti. Sitä käytti viime vuonna noin 1,4 prosenttia (3,7 miljoonaa) eurooppalaisista (15–64-vuotiaista) aikuisista. Tiedot viittaavat siihen, että kokaiinia on yhä enemmän saatavilla Euroopassa ja että sen maantieteellinen ja sosiaalinen jakautuminen on lisääntynyt. Viimeisin jätevesianalyysi osoitti, että 72 kaupungista, joista oli saatavilla tietoja vuosilta 2022 ja 2023, 49 ilmoitti kokaiinijäämien lisääntymisestä. Erityisen huolestuttavaa on se, että kokaiinin käyttö näyttää lisääntyvän heikommassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden keskuudessa. Yhä useammat maat ilmoittivat kokaiinin pistokäytön ja crack-kokaiinin polttamisen olevan lisääntymässä. Kokaiinin kaltaisia stimulantteja käytetään useammin pistettynä, ja ne ovat liittyneet paikallisiin hiv-epidemioihin, joita on esiintynyt huumausaineita pistämällä käyttävillä ihmisillä useissa Euroopan osissa viime vuosikymmenenä.
Muuttuvat kannabismarkkinat luovat uusia haasteita huumausainepolitiikalle
Kannabismarkkinoiden kehitys luo uusia haasteita sille, miten maat suhtautuvat Euroopan yleisimmin käytettyyn laittomaan huumausaineeseen. Kannabishartsin (hasiksen) keskimääräinen THC-pitoisuus on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja nousee edelleen (22,8 prosenttia vuonna 2022), kun marihuanan THC-pitoisuus on pysynyt yleisesti ottaen vakaana. Kannabistuotteita on nyt yhä laajempi kirjo, johon kuuluu muun muassa erittäin voimakkaita uutteita ja syötäviä tuotteita. On myös raportoitu, että joitakin laittomilla markkinoilla kannabiksena myytyjä tuotteita saatetaan jatkaa voimakkailla synteettisillä kannabinoideilla.
Vuonna 2023 EU:n varhaisvaroitusjärjestelmään ilmoitettiin yhdeksästä uudesta kannabinoidista, joista neljä oli puolisynteettisiä. Yleisimmin havaittu puolisynteettinen kannabinoidi on heksahydrokannabinoli (HHC), josta vuonna 2022 ilmoitettiin Euroopassa ensimmäisenä näistä aineista. Näiden aineiden vaikutuksista ihmisiin on vain vähän tietoa. Tietoon on kuitenkin tullut myrkytystapauksia, myös lasten myrkytyksiä, jotka ovat aiheutuneet HHC:tä sisältävien syötävien tuotteiden nauttimisesta. Maaliskuuhun 2024 mennessä HHC oli luokiteltu säännellyksi huumausaineeksi vähintään 18:ssa EU:n jäsenvaltiossa.
Arvioiden mukaan noin 8 prosenttia (22,8 miljoonaa) eurooppalaisista aikuisista (15–64-vuotiaista) käytti kannabista viime vuonna. Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa vastaava luku on peräti 15 prosenttia (15,1 miljoonaa). Vuonna 2022 kannabiksen käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi hoitoon hakeutui arviolta 92 000 henkilöä eli noin kolmannes (36 prosenttia) kaikista hoitoon hakeutuneista. Kannabis oli myös useimmin ilmoitettu aine Euro-DEN Plus -sairaalaverkostossa vuonna 2022. Se oli hoitoon hakeutumisen syy 29 prosentissa akuuteissa huumemyrkytyksissä (25 prosenttia vuonna 2021).
Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa tai pahentaa erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, kuten kroonisten hengitystiesairauksien oireita, riippuvuutta ja psykoottisia oireita. Markkinoiden monimutkaisuuden ja saatavilla olevien tuotteiden moninaisuuden vuoksi riskien arviointi kannabiksen käytön haitoista on haastavaa. Kannabista käyttävien ihmisten erityishaasteita on tutkittava tarkemmin, jotta löydettäisiin tehokkaimmat hoitovaihtoehdot. Henkilöille, joilla on kannabikseen liittyviä ongelmia, tarjotaan yleisesti psykologisia hoitoja. Myös verkossa hoitoja on saatavilla yhä enemmän.
Viisi EU:n jäsenvaltiota (Tšekki, Saksa, Luxemburg, Malta ja Alankomaat) sekä Sveitsi ovat jo muuttaneet tai aikovat muuttaa lähestymistapaansa kannabiksen päihdekäyttöön ja tarjontaan. Huumeraportissa esitellään näitä muutoksia, jotka koskevat kannabiksen kotikasvatusta, voittoa tavoittelemattomia kasvatusyhteisöjä ja kannabiksen yksityistä käyttöä. Raportissa korostetaan tarvetta investoida seurantaan ja arviointiin, jotta näiden muutosten vaikutukset kansanterveyteen ja turvallisuuteen voidaan täysin ymmärtää. (3).
”Tämä on viimeinen Euroopan huumeraportti , jonka EMCDDA julkaisee ennen kuin siitä tulee Euroopan unionin huumevirasto ensi kuussa”, muistuttaa EMCDDA:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Franz Pietsch. ”Viimeisin huumeraportin analyysi osoittaa, kuinka merkittävästi huumeongelma on muuttunut ensimmäisen raportin julkaisusta noin 30 vuotta sitten, ja selittää sen, miksi viraston toimeksiantoa on laajennettu. Kiitän EMCDDA:a sen sidosryhmilleen tuomasta merkittävästä arvosta vuosien varrella. Uskon vahvasti, että uudessa muodossaan virasto tarjoaa entistä enemmän arvoa huumetyötä tekeville henkilöille heidän pyrkimyksissään puuttua huumeiden käytön syihin ja seurauksiin,” hän toteaa lopuksi.
