Päätulokset nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta (ESPAD), vuosi 2024
Tässä julkaisussa esitetään yhteenveto nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) seitsemännen kierroksen päätuloksista. Kyselyyn vastasi 113 882 15–16-vuotiasta koululaista 37 Euroopan maassa vuonna 2024. Tämän tutkimuksen myötä eurooppalaisten nuorten riskikäyttäytymistä on seurattu 30 vuoden ajan. Uutena painopisteenä on mielen hyvinvointi ja ennaltaehkäisevät toimet, sillä näiden tekijöiden merkitys nuorten terveyden edistämisessä on korostunut entisestään.
Tämä päätuloksia koskeva raportti on saatavilla sähköisesti 33 kielellä. Kattavampi raportti, ESPAD-raportti 2024: Nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) tulokset, julkaistaan lokakuussa 2025.
Päivitetty viimeksi: 20.5.2025
Yhteenveto tuloksista
Vuoden 2024 nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) myötä nuorten riskikäyttäytymistä Euroopassa on seurattu 30 vuoden ajan. Tutkimukseen osallistui 37 maata. Painopiste on edelleen päihteidenkäytössä ja sen kehityskuluissa. Vuoden 2024 tutkimuksessa keskitytään lisäksi mielen hyvinvointiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, sillä näiden tekijöiden merkitys nuorten terveyden edistämisessä on korostunut entisestään. Nuorten käyttäytymisen muuttuessa ESPAD-tutkimuksen pitkäaikainen seuranta tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan ohjata ennaltaehkäisyä ja poliittista päätöksentekoa sekä varmistaa toimien tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus.
Vaikka päihteiden käyttö on vähentynyt pitkällä aikavälillä, uudet suuntaukset herättävät huolta. Tupakointi on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Joskus elämän aikana tupakoineiden osuus on puolittunut vuosien 1995–2024 välillä. Erityisesti tytöt aloittavat kuitenkin edelleen tupakoinnin varhain: alle 13-vuotiaiden tyttöjen päivittäinen tupakointi on lisääntynyt viime vuosina. Samaan aikaan sähkösavukkeiden käyttö on lisääntynyt jyrkästi nuorten keskuudessa: sähkösavukkeiden varhainen käyttöönotto ja päivittäinen käyttö ovat lisääntyneet, mikä herättää huolta perinteisten savukkeiden ja sähkösavukkeiden yhteiskäytöstä ja heijastaa laajempaa siirtymistä vaihtoehtoisiin nikotiinituotteisiin.
Myös alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet ajan myötä. Poikien kohdalla väheneminen on kuitenkin jyrkempää kuin tytöillä . Positiivisesta kehityksestä huolimatta alkoholia on edelleen laajalti saatavilla, ja alkoholinkäytön aloittaminen varhaisessa vaiheessa sekä runsas kertajuominen ovat edelleen merkittäviä ongelmia joillakin Euroopan alueilla.
Kannabis on edelleen yleisimmin käytetty laiton huumausaine, Joskus elämän aikana kannabista käyttäneiden osuus on kuitenkin laskenut alimmalle tasolleen sitten vuoden 1995. Pojat ilmoittavat yleensä käyttävänsä kannabista tyttöjä enemmän, mutta sukupuolten väliset erot ovat kaventumassa. Joissakin poikkeustapauksissa tytöt käyttävät kannabista poikia enemmän. Varhainen käytön aloittaminen ja riskikäyttö ovat edelleen huolenaiheita, vaikka kannabista viimeaikoina käyttäneiden osuus (tässä viimeisten 30 päivän aikana käyttäneet) on laskenut 5 prosenttiin, mikä heijastaa pitkän aikavälin laskevaa suuntausta. Arviot kannabiksen saatavuudesta vaihtelevat suuresti. Kannabis on kuitenkin edelleen koululaisten keskuudessa helpoimmin saatavilla oleva laiton huume.
Muiden laittomien huumeiden käyttö on vähentynyt ESPAD-tutkimukseen vastanneiden koululaisten keskuudessa, ja sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet, vaikka pojat ilmoittavat edelleen tyttöjä useammin käytöstä ja helpommasta saatavuudesta. Samaan aikaan imppaus on lisääntynyt erityisesti tytöillä, myös lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö on lisääntynyt.
Päihteiden käytön lisäksi käyttäytymiseen liittyvät riskit ovat muuttumassa. Digipelaaminen on lisääntynyt ESPAD-tutkimukseen vastanneiden koululaisten ja erityisesti tyttöjen keskuudessa, eikä se ole enää niin selvästi vain poikien toimintaa. Tämä heijastaa laajempia muutoksia digitaalisessa käyttäytymisessä. Vaikka digipelaaminen yleensä on lisääntynyt, ongelmalliseksi koetun pelaamisen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia. Toisaalta huoli ongelmallisesta sosiaalisen median käytöstä on kasvanut erityisesti poikien kohdalla. Tytöillä ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on pysynyt jo pidempään korkealla tasolla.
Rahapelaaminen on pysynyt vakaana, mutta verkossa tapahtuva rahapelaaminen on lisääntynyt voimakkaasti, ja haitallisen rahapelaamisen yleisyys on lähes kaksinkertaistunut. Haitallisesti rahapelejä pelaavien tyttöjen osuus on lisääntynyt poikia voimakkaammin.
Keskimäärin 59 prosenttia koululaisista ilmoitti mielen hyvinvointinsa olevan hyvä. Tulokset paljastavat merkittäviä alueellisia ja sukupuolten välisiä eroja: tytöt raportoivat säännönmukaisesti poikia heikommasta mielen hyvinvoinnista. Koululaisten mielen hyvinvointi on heikointa konflikteista ja epävakaudesta kärsivissä maissa.
Ennaltaehkäisytoimet ovat yleisiä, ja useimmat koululaiset ovat osallistuneet johonkin ennaltaehkäisevään toimintaan. Alkoholi on ehkäisevässä toiminnassa useimmin käsitelty aihe, kun taas laittomiin päihteisiin ja muuhun riskikäyttäytymiseen kiinnitetään vähemmän huomiota. Ennaltaehkäisevät toimet, joissa korostetaan vuorovaikutteisia lähestymistapoja, ovat yleisempiä Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Tulevien kyselykierrosten keskiössä voi olla se, missä määrin tarjottavat ehkäisevät toimet ovat näyttöön perustuvia.
Data explorer
Poimintoja
Tupakointi
Tupakointi on edelleen yleistä ESPAD-tutkimukseen osallistuneiden maiden nuorilla, ja lähes joka kolmas koululainen on tupakoinut vähintään kerran elämässään (keskimäärin 32 prosenttia). Joskus elämässään tupakoineiden nuorten osuus on korkein Unkarissa (51 prosenttia) ja Slovakiassa (46 prosenttia) ja alhaisin Islannissa (13 prosenttia) ja Maltalla (16 prosenttia). Tytöistä hieman poikia korkeampi osuus on tupakoinut vähintään kerran elämässään (tytöistä 32 prosenttia ja pojista 31 prosenttia). Tämä suuntaus havaitaan yli kahdessa kolmasosassa maista, suurimmat sukupuolten väliset erot ovat Romaniassa (47 prosenttia vs. 36 prosenttia) ja Bulgariassa (46 prosenttia vs. 36 prosenttia). Joissakin maissa tämä suuntaus on kuitenkin päinvastainen, esimerkiksi Kosovossa (1) (pojista 47 prosenttia ja tytöistä 36 prosenttia) ja Georgiassa (pojista 35 prosenttia ja tytöistä 24 prosenttia).
Keskimäärin 15 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa tupakoineensa ensimmäisen kerran 13-vuotiaana tai sitä nuorempana. Osuudet olivat suurimmat Slovakiassa (24 prosenttia) ja Kosovossa (23 prosenttia), ja pienimmät Islannissa (6,4 prosenttia) ja Maltalla (7,1 prosenttia). Hieman yli puolessa maista tupakoinnin varhainen aloittaminen on yleisempää tytöillä, erityisesti Bulgariassa (tytöistä 23 prosenttia ja pojista17 prosenttia). Niistä maista, joissa pojat aloittavat tupakoinnin tyttöjä useammin nuorella iällä, ero on suurin Kosovossa (31 prosenttia vs. 16 prosenttia).
Yli puolet ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista (55 prosenttia) pitää savukkeiden hankkimista melko tai erittäin helppona. Savukkeiden hankkimista melko tai erittäin helppona pitävien koululaisten osuus on suurin Tanskassa (76 prosenttia), sen jälkeen Saksassa ja Norjassa (70 prosenttia). Vastaavat osuudet olivat pienimmät Kosovossa (32 prosenttia) ja Moldovassa (23 prosenttia). Kaiken kaikkiaan pojat arvioivat tyttöjä useammin savukkeiden hankinnan olevan erittäin tai melko helppoa (61 prosenttia vs. 50 prosenttia).
Viimeisen 30 päivän aikana ilmoitti tupakoineensa 18 prosenttia koululaisista. Osuudet ovat korkeimmat Kroatiassa ja Unkarissa (32 prosenttia) ja alhaisimmat Islannissa (4,2 prosenttia) ja Ruotsissa (8,2 prosenttia). Tupakointi viimeisen 30 päivän aikana on yleisempää tytöillä yli puolessa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maista, suurin ero sukupuolten välillä on Bulgariassa (tytöistä 34 prosenttia vs. pojista 25 prosenttia) ja Romaniassa (30 prosenttia vs. 22 prosenttia). Suuntaus on kuitenkin päinvastainen Kosovossa (33 prosenttia vs. 23 prosenttia) ja Georgiassa (18 prosenttia vs. 9,5 prosenttia), joissa viimeisen 30 päivän aikana tupakoineiden poikien osuus on korkeampi.
Päivittäisestä tupakoinnista ilmoittaa 7,9 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista. Osuus on samankaltainen tytöillä ja pojilla. Korkeimmat osuudet ovat Bulgariassa ja Kroatiassa (20 prosenttia) ja alhaisimmat Islannissa (0,8 prosenttia).
Toinen keskeinen luku on varhain tupakoinnin aloittaneiden (alle 13-vuotiaana) päivittäin tupakoivien koululaisten osuus. Tähän ryhmään kuuluu keskimäärin 3,6 prosenttia koululaisista, suurin osuus on Bulgariassa (8,7 prosenttia).
Muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2024.
Joskus elinaikanaan tupakoineiden osuus väheni ensimmäisen ja viimeisimmän ESPAD-tutkimuksen välillä tasaisesti, puolittuen 68 prosentista 32 prosenttiin, voimakkainta väheneminen on ollut vuosien 2019 ja 2024 välillä (10 prosenttiyksikön lasku). Osuus on pienentynyt 30 vuoden aikana enemmän poikien keskuudessa, 70 prosentista 30 prosenttiin. Eniten tupakointi on vähentynyt Färsaarilla, Irlannissa, Islannissa ja Ruotsissa.
Viimeisen 30 päivän aikana tupakoineiden osuus on pienentynyt 33 prosentista 18 prosenttiin. Trendi on lähes samanlainen poikien ja tyttöjen kohdalla. Vastaava suuntaus on nähtävissä päivittäin tupakoivien osuudessa, joka on vähentynyt 20 prosentista 8 prosenttiin.
Vaikka myös alle 13-vuotiaiden päivittäin tupakoivien koululaisten osuus on pienentynyt kolmen vuosikymmenen aikana (10 prosentista vuonna 1995 3,6 prosenttiin vuonna 2024), vertailu vuosien 2019 ja 2024 välillä osoittaa hienoista kasvua (0,6 prosenttiyksikköä). Alle 13-vuotiaiden päivittäin tupakoineiden poikien osuus on pysynyt ennallaan kahdessa viimeisessä tutkimuksessa, tytöillä osuus on noussut 2,5 prosentista 3,6 prosenttiin. Tämä vahvistaa kuvaa tyttöjen lisääntyneestä tupakoinnista viime vuosina.
Yhteiskäyttö
Vaikka tupakointi on yleisin tupakan käyttömuoto, keskittymällä pelkästään siihen aliarvioidaan nikotiinin kulutusta, sillä vaihtoehtoiset tuotteet ovat yleistyneet. Kun tarkastellaan perinteisiä savukkeita ja sähkösavukkeita yhdessä, joskus elämänsä aikana tupakoineiden osuus nousee 32 prosentista 47 prosenttiin. Ero on suurin Tšekissä ja Virossa. Savukkeita ja sähkösavukkeita yhdessä tarkasteltaessa viimeisen 30 päivän aikana tupakoineiden (savukkeet ja sähkösavukkeet yhdessä) osuus nousee 18 prosentista 28 prosenttiin. Erot ovat suurempia tytöillä kuin pojilla.
Samaan tapaan perinteisiä savukkeita ja sähkösavukkeita yhdessä tarkasteltaessa päivittäin käyttävien osuus nousee 7,9 prosentista 14 prosenttiin (15 prosenttia tytöillä ja 12 prosenttia pojilla). Osuudet on suurimpia Bulgariassa ja Unkarissa (25 prosenttia).
Varhain aloitettu päivittäinen yhteiskäyttö on sekin selvästi yleisempää kuin pelkästään varhain aloitettu savukkeiden käyttö (6 prosenttia vs. 3,9 prosenttia). Erot ovat suurimpia Liettuassa ja Virossa, ja jälleen kerran osuudet ovat tytöillä poikia suurempia.
Sähkösavukkeen eli vapen käyttö
Keskimäärin 44 prosenttia ESPAD-tutkimukseen osallistuneiden maiden koululaisista ilmoittaa käyttäneensä sähkösavukkeita vähintään kerran elämässään. Maakohtaiset osuudet vaihtelevat Portugalin 22 prosentista Unkarin 57 prosenttiin.
ESPAD-tutkimukseen osallistuneista 37 maasta 13:ssa vähintään puolet opiskelijoista on joskus elämässään kokeillut sähkösavukkeita, kun taas vain kuudessa maassa (Portugali, Malta, Islanti, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Irlanti) alle kolmannes opiskelijoista ilmoittaa joskus kokeilleensa niitä.
Yleisesti ottaen tytöt (46 prosenttia) ilmoittivat poikia (41 prosenttia) useammin joskus elämässään käyttäneensä sähkösavukkeita. Poikkeuksia tähän ovat Kosovo, Georgia, Moldova, Färsaaret, Pohjois-Makedonia, Ukraina ja Portugali. Suurimmat sukupuolten väliset erot ovat Liechtensteinissa ja Maltalla, joissa sähkösavukkeita joskus elämän aikana käyttäneiden osuus tyttöjen osuus ylittää poikien vastaavan osuuden 13 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti Kosovossa pojilla osuus on 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tytöillä (51 prosenttia vs. 39 prosenttia).
Keskimäärin 16 prosenttia oppilaista on kokeillut sähkösavukkeita 13-vuotiaana tai nuorempana. Osuus on suurin Virossa (33 prosenttia) ja Liettuassa (31 prosenttia) ja pienin Portugalissa (5,4 prosenttia) ja Montenegrossa (7,4 prosenttia). Varhain aloitettu sähkösavukkeiden käyttö on useimmissa maissa yleisempää tytöillä kuin pojilla. Suurimmat tyttöjen ja poikien väliset erot ovat Virossa (tytöillä 37 prosenttia ja pojilla 29 prosenttia), Latviassa (34 prosenttia vs. 27 prosenttia) ja Irlannissa (18 prosenttia vs. 12 prosenttia). Sitä vastoin Kosovossa varhain sähkösavukkeiden käytön aloittaneiden poikien osuus on 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin tytöillä (25 prosenttia ja 13 prosenttia).
Suuri osa koululaisista (60 prosenttia) arvioi sähkösavukkeiden hankinnan olevan joko melko tai erittäin helppoa. Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja: Kosovossa osuus on 33 prosenttia ja Tanskassa 82 prosenttia. Yhteensä 20 maassa sähkösavukkeiden hankintaa helppona pitävien nuorten osuus on Euroopan keskiarvoa korkeampi, näissä maissa vähintään 60 prosenttia opiskelijoista pitää sähkösavukkeiden hankintaa helppona. Pojat ja tytöt kokevat sähkösavukkeiden hankinnan keskimäärin yhtä helpoksi.
Sähkösavukkeiden käytöstä viimeisen 30 päivän aikana ilmoitti 22 prosenttia vastaajista (pojista 19 prosenttia ja tytöistä 25 prosenttia). Sähkösavukkeita viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden osuudet ovat pienimmät Portugalissa, Färsaarilla (6,4 prosenttia) ja Maltalla (10 prosenttia), korkeimmat osuudet ovat Puolassa (36 prosenttia) ja Serbiassa (34 prosenttia).
Sähkösavukkeita päivittäin käyttäneiden osuudet vaihtelevat Färsaarten 1,5 prosentista Puolan 20 prosenttiin. Yhteensä 22 maassa sähkösavukkeita päivittäin käyttäneiden osuudet ovat korkeampia tytöillä, kun taas vain kahdessa maassa, Kosovossa (7,7 prosenttia vs. 5,8 prosenttia) ja Georgiassa (4,2 prosenttia vs.1,2 prosenttia), osuudet ovat korkeampia pojilla.
Muutokset vuodesta 2019 vuoteen 2024.
Sähkösavukkeiden käytön suosio ja yleisyys ovat kasvaneet jyrkästi kymmenen viime vuoden aikana, ja suurimmassa osassa ESPAD-tutkimukseen osallistuneista maista käyttö on lisääntynyt vuodesta 2019.
Tiedot sähkösavukkeiden käyttöön liittyviä tietoja vuosina 2019 ja 2024 keränneestä 32 maasta osoittavat, että sähkösavukkeita joskus elämässään käyttäneiden osuus kasvoi 41 prosentista 43 prosenttiin, ja viimeisen 30 päivän aikana niitä käyttäneiden osuus kasvoi 14 prosentista 22 prosenttiin tänä aikana. 11 maassa sähkösavukkeita joskus elämässään käyttäneiden osuus on kuitenkin pienentynyt. Väheneminen oli voimakkainta Monacossa (63 prosentista 44 prosenttiin), Ukrainassa (51 prosentista 37 prosenttiin) ja Liettuassa (65 prosentista 51 prosenttiin). Eniten sähkösavukkeita joskus käyttäneiden osuus kasvoi Serbiassa (18 prosentista 51 prosenttiin) ja Kreikassa (35 prosentista 52 prosenttiin).
Samansuuntainen kehitys havaittiin sähkösavukkeita viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden osuuksissa. Serbiassa (29 prosenttiyksikköä) ja Kroatiassa (20 prosenttiyksikköä) havaittiin eniten kasvua, Monacossa ja Liettuassa osuudet sen sijaan pienenivät.
Alkoholin käyttö
ESPAD-tutkimukseen osallistuneiden maiden koululaisista 73 prosenttia on käyttänyt alkoholia vähintään kerran elämässään. Alkoholia joskus käyttäneiden osuudet ovat korkeimmat Unkarissa (91 prosenttia) ja Tanskassa (90 prosenttia) ja pienimmät Kosovossa (29 prosenttia) ja Islannissa (41 prosenttia). Alkoholia käyttäneiden tyttöjen (74 prosenttia) osuus on hieman suurempi kuin poikien (72 prosenttia). Tämä suuntaus on havaittu yli puolessa maista. Merkittävimmät sukupuolten väliset erot osuuksissa ovat Islannissa (tytöistä 48 prosenttia ja pojista 34 prosenttia), Latviassa (84 prosenttia vs. 73 prosenttia) sekä Liettuassa, Maltalla ja Monacossa, joissa kaikissa sukupuolten välinen ero oli 10 prosenttiyksikköä. Joissakin maissa alkoholia joskus käyttäneiden poikien osuus on kuitenkin tyttöjä suurempi, erityisesti Kosovossa (pojista 37 prosenttia ja tytöistä 23 prosenttia).
Keskimäärin 33 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa nauttineensa ensimmäisen alkoholijuomansa 13-vuotiaana tai sitä nuorempana, mitä pidetään varhain aloitettuna alkoholinkäyttönä. Samassa iässä humalakokemuksista ilmoittaa kahdeksan prosenttia vastaajista. Yleisintä varhain aloitettu alkoholinkäyttö on Georgiassa (64 prosenttia) ja Moldovassa (49 prosenttia), ja harvinaisinta Islannissa (12 prosenttia), Kosovossa ja Norjassa (14 prosenttia). Vastaavasti varhain aloitettu humalajuominen on yleisintä Georgiassa (25 prosenttia) ja Bulgariassa (14 prosenttia) ja harvinaisinta Kosovossa (3 prosenttia), Ranskassa ja Portugalissa (3,6 prosenttia) sekä Färsaarilla (3,9 prosenttia).
Poikien osuudet ovat hieman korkeampia kuin tytöillä sekä varhain aloitetun alkoholinkäytön (34 prosenttia vs. 33 prosenttia) että humalajuomisen (8,2 prosenttia vs. 7,8 prosenttia) osalta. Kuitenkin joissain maissa , kuten esimerkiksi Pohjois-Makedoniassa (35 prosenttia vs. 22 prosenttia), Montenegrossa (47 prosenttia vs. 36 prosenttia) ja Serbiassa (49 prosenttia vs. 37 prosenttia) varhain alkoholinkäytön aloittaneiden poikien osuus on tyttöjä suurempi. Sen sijaan Latviassa ja Liettuassa tytöt ilmoittavat poikia useammin varhain aloitetusta alkoholinkäytöstä (46 prosenttia vs. 35 prosenttia ja 35 prosenttia vs. 26 prosenttia). Myös varhaisissa humalakokemuksissa ilmenee sukupuolieroja kansallisella tasolla. Erityisesti Georgiassa poikien osuus on suurempi kuin tyttöjen (30 prosenttia vs. 20 prosenttia). Sen sijaan Tšekissä (tytöistä 14 prosenttia ja pojista 7,6 prosenttia) ja Virossa (tytöistä 14 prosenttia ja pojista 9,3 prosenttia) tilanne on päinvastainen.
Kolme neljäsosaa ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista (75 prosenttia) pitää alkoholijuomien hankkimista melko tai erittäin helppona. Yleisintä tämä on Tanskassa ja Saksassa (94 prosenttia) ja seuraavaksi yleisintä Kreikassa (92 prosenttia), ja harvinaisinta Kosovossa (42 prosenttia) ja Islannissa (54 prosenttia). Yleisesti ottaen tytöt arvioivat poikia useammin alkoholin hankinnan olevan helppoa (77 prosenttia vs. 73 prosenttia), erityisesti Liettuassa (64 prosenttia vs. 51 prosenttia), Kyproksella (78 prosenttia vs. 66 prosenttia) ja Latviassa (74 prosenttia vs. 62 prosenttia).
42 prosenttia koululaisista ilmoittaa käyttäneensä alkoholia viimeisen 30 päivän aikana. Osuudet ovat korkeimmat Tanskassa (68 prosenttia) ja Saksassa (62 prosenttia) ja alhaisimmat Islannissa (12 prosenttia) ja Kosovossa (14 prosenttia). Tytöt ovat käyttäneet alkoholia viimeisen 30 päivän aikana hieman poikia yleisemmin (43 prosenttia vs. 41 prosenttia). Sukupuolten välinen ero on suurin Latviassa (35 prosenttia vs. 25 prosenttia), Maltalla (42 prosenttia vs. 33 prosenttia) ja Ukrainassa (45 prosenttia vs. 36 prosenttia). Sen sijaan Kyproksella vastaava osuus on pojilla korkeampi kuin tytöillä (49 prosenttia vs. 35 prosenttia).
Kaikista ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista 13 prosenttia ilmoittaa olleensa humalassa vähintään kerran viimeisen 30 päivän aikana. Osuudet ovat korkeimmat Tanskassa (36 prosenttia), Itävallassa (24 prosenttia) ja Unkarissa (22 prosenttia) ja matalimmat Kosovossa (4,9 prosenttia). Prosenttiosuuksissa ei ole eroja sukupuolten välillä. Kansallisella tasolla humalajuominen viimeisen 30 päivän aikana on kuitenkin tytöillä yleisempää kuin pojilla, suurin ero havaittiin Kyproksella (tytöistä 12 prosenttia ja pojista 4,4 prosenttia).
Runsaaksi kertajuomiseksi määritellään tässä viiden tai useamman alkoholiannoksen nauttiminen yhdellä käyttökerralla. ESPAD-tutkimukseen osallistuvissa maissa 31 prosenttia vastaajista ilmoittaa runsaasta kertajuomisesta viimeisen 30 päivän aikana. Osuudet ovat korkeimpia Tanskassa (55 prosenttia), Saksassa (49 prosenttia) ja Itävallassa (48 prosenttia) ja alhaisimpia Islannissa (8,9 prosenttia). Pojilla ja tytöillä runsas kertajuominen on keskimäärin yhtä yleistä. Kansallisella tasolla ilmenee kuitenkin merkittäviä sukupuolten välisiä eroja: pojilla runsas kertajuominen on tyttöjä yleisempää Montenegrossa (27 prosenttia vs. 18 prosenttia) ja Liechtensteinissa (41 prosenttia vs. 35 prosenttia), kun taas Maltalla se on yleisempää tytöillä (34 prosenttia vs. 25 prosenttia).
Muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2024.
Vuosina 1995–2024 ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa alkoholia joskus elämässään käyttäneiden osuus on laskenut 88 prosentista 74 prosenttiin. Osuus oli suurimmillaan 91 prosenttia vuoden 2003 kyselyssä, minkä jälkeen se on pienentynyt. Vaikka tietoja ei ole saatavilla kaikista maista vuodesta 1995 lähtien, havaitaan, että suurin lasku on tapahtunut Islannissa (79 prosentista 41 prosenttiin) ja Ruotsissa (89 prosentista 56 prosenttiin). Kehitys on samansuuntaista pojilla ja tytöillä.
Alkoholia viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden osuus on myös pienentynyt ensimmäisen ja viimeisimmän ESPAD-tutkimuksen välillä 55 prosentista 43 prosenttiin. Kuten elämänaikaisen alkoholinkäytön kohdalla, viimeisen 30 päivän aikana alkoholia käyttäneiden osuus oli suurin vuonna 2003 (63 prosenttia), minkä jälkeen se on pienentynyt. Eniten vähenemistä havaitaan Islannissa (56 prosentista 12 prosenttiin), Irlannissa (66 prosentista 35 prosenttiin) ja Suomessa (57 prosentista 27 prosenttiin).
Runsaan kertajuomisen esiintyvyys on laskenut 36 prosentista 30 prosenttiin 30 vuoden tarkastelujakson aikana. Yleisintä se oli vuonna 2007 (42 prosenttia) noustuaan vuodesta 1995 lähtien. Kehitys on samansuuntaista pojilla ja tytöillä. Pojilla huippu saavutettiin aiemmin (47 prosenttia vuonna 2003), ja se pysyi samalla tasolla vuonna 2007, kun taas tytöillä huippu oli 38 prosenttia vuonna 2007. Kuitenkin verrattaessa vuoteen 1995, tytöillä kokonaismuutos vuoteen 2024 on ollut yhden prosenttiyksikön alaspäin.
Huumeiden käyttö
Keskimäärin 13 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa käyttäneensä jotain laitonta huumetta vähintään kerran elämässään. Huumeita joskus elämänsä aikana käyttäneiden osuudet vaihtelevat suuresti ESPAD-tutkimukseen osallistuvien maiden välillä. Osuudet ovat korkeimmat Liechtensteinissa (25 prosenttia) ja Tšekissä (24 prosenttia) ja alhaisimmat Georgiassa ja Moldovassa (molemmat 3,9 prosenttia).
Kaikkiaan sukupuolten välillä on vain pieni ero: 14 prosenttia pojista ja 12 prosenttia tytöistä ilmoittaa käyttäneensä laittomia huumeita vähintään kerran elämässään. Ukrainassa poikien ja tyttöjen välillä on kahdeksan prosenttiyksikön ero. Malta erottuu joukosta, sillä huumeita vähintään kerran elämässään käyttäneiden tyttöjen osuus on suurempi kuin poikien (15 prosenttia vs. 9,3 prosenttia).
Yksittäisiä aineita tarkasteltaessa kannabis on yleisimmin käytetty huume: 12 prosenttia on käyttänyt sitä vähintään kerran elämänsä aikana. Tämän jälkeen tulevat kokaiini (2,3 prosenttia), ekstaasi/MDMA (2,1 prosenttia), LSD tai muut hallusinogeenit (1,8 prosenttia) ja amfetamiini (1,8 prosenttia). Metamfetamiinia, crackiä, heroiinia ja GHB:ta on joskus käyttänyt keskimäärin yksi prosentti vastaajista kunkin huumeen osalta. Pojilla käyttäneiden osuudet ovat korkeampia kuin tytöillä kaikkien huumeiden kohdalla.
Kansallisella tasolla amfetamiinia käyttäneiden osuudet vaihtelevat Georgian ja Monacon 0,7 prosentista Unkarin 4,3 prosenttiin. Metamfetamiinia käyttäneiden osuudet vaihtelevat Monacon ja Pohjois-Makedonian 0,5 prosentista Puolan 3,1 prosenttiin. ESPAD-tutkimukseen osallistuneista maista LSD:tä tai muita hallusinogeeneja ja kokaiinia joskus elämässään käyttäneiden osuudet ovat suurimmat Kyproksella (6,8 prosenttia ja 6,2 prosenttia). Myös ekstaasia/MDMA:ta (4,7 prosenttia), crackiä ja heroiinia (molemmat 4,1 prosenttia) sekä GHB:ta (3,4 prosenttia) joskus käyttäneiden osuudet ovat suurimmat Kyproksella.
Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen käyttö
Kannabiksen käyttö muodostaa suurimman osan ilmoitetusta laittomien huumeiden käytöstä. Muita laittomia huumeita kuin kannabista joskus elämän aikana käyttäneiden osuus on keskimäärin viisi prosenttia. Maiden tasolla osuudet vaihtelevat Georgian 1,7 prosentista Kyproksen 9,9 prosenttiin, ja suhteellisen korkea osuus vastaajista on käyttänyt muita huumeita kuin kannabista myös Islannissa (7,9 prosenttia) ja Montenegrossa (7,6 prosenttia). Pojilla käyttäneiden osuus on keskimäärin suurempi kuin tytöillä (5,4 prosenttia vs. 4,5 prosenttia).
Kokaiinia tai crackiä 13-vuotiaana tai nuorempana käyttäneiden osuus on keskimäärin 0,9 prosenttia niissä 17 maassa, jotka keräsivät nämä tiedot vuonna 2024, suurin tämä osuus on Ukrainassa (4 prosenttia). Kaiken kaikkiaan pojat (1,2 prosenttia) aloittavat varhaiset kokaiini- /crack-kokeilut todennäköisemmin kuin tytöt (0,5 prosenttia), vaikka keskimääräinen ero jääkin alle prosenttiyksikön suuruiseksi. Myös varhain aloitetun amfetamiinin/metamfetamiinin ja ekstaasin/MDMA:n käytön osalta korkeimmat osuudet ovat Ukrainassa (3,3 prosenttia ja 3,7 prosenttia) sekä Kosovossa (1,4 prosenttia molemmat).
Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen hankinnan koetaan olevan suhteellisen vaikeaa. Keskimäärin 13 prosenttia koululaisista arvioi kokaiinin, 11 prosenttia ekstaasin/MDMA:n, 9 prosenttia amfetamiinin ja lähes 8 prosenttia sekä crackin että metamfetamiinin hankinnan olevan melko tai erittäin helppoa.
Maiden välillä on suuria eroja eri huumeiden hankinnan koetun helppouden suhteen. Norjassa suurempi osuus koululaisista arvioi huumeiden hankinnan olevan melko tai erittäin helppoa kuin muissa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa: 28 prosenttia arvioi kokaiinin, 25 prosenttia ekstaasin/MDMA:n ja 19 prosenttia amfetamiinin hankinnan olevan helppoa. Crackin saatavuuden helpoksi kokevien osuus on suurin Sloveniassa (13 prosenttia) niistä 16 maasta, jotka keräsivät näitä tietoja. Montenegrossa puolestaan amfetamiinin (18 prosenttia) ja metamfetamiinin (15 prosenttia) hankinnan koetaan olevan helppoa. Sen sijaan muiden laittomien huumeiden hankinnan koetaan olevan vaikeaa Georgiassa, Moldovassa ja Färsaarilla, hankintaa helppona pitävien osuus vaihtelee yleensä 1,8 ja 3,6 prosentin välillä.
Pojat kokevat tyttöjä useammin huumeiden hankinnan olevan helppoa. Poikkeus tästä on kokaiini, jonka hankintaa tytöt (13 prosenttia) pitävät poikia (12 prosenttia) useammin helppona. Kunkin huumausaineen kohdalla sukupuolten välinen ero on keskimäärin alle 1,5 prosenttiyksikköä. Sukupuolten väliset erot vaihtelevat kuitenkin maittain ja huumausaineittain. Joissakin maissa, kuten Liechtensteinissa ja Monacossa, pojat ilmoittavat tyttöjä useammin kokevansa laittomien huumeiden hankinnan olevan helppoa, kun taas toisissa maissa, kuten Kyproksella, Slovakiassa, Bulgariassa ja Maltalla, tytöt pitävät huumeiden hankintaa poikia useammin helppona.
Muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2024.
Yleisesti ottaen laittomia huumeita joskus elämän aikana käyttäneiden koululaisten keskimääräinen osuus kasvoi vuosina 1995–2003. Vuodesta 2003 lähtien tämä osuus pysyi vakaana 19 prosentissa vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen se laski 17 prosenttiin vuonna 2019 ja edelleen 14 prosenttiin vuonna 2024.
Poikkeuksena tästä yleisestä kehityksestä, Norjassa huumeita elämän aikana käyttäneiden osuus on kasvanut vuodesta 2011, ja Montenegrossa vuodesta 2007, jolloin tiedonkeruu ESPAD-tutkimuksia varten siellä aloitettiin.
Vuosina 1995–2019 tytöillä ja pojilla suuntaukset olivat samankaltaisia ja huumeita joskus käyttäneiden tyttöjen keskimääräinen osuus oli jatkuvasti 5–6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin poikien. Ero kaventui kuitenkin vuosina 2019–2024 ennätyksellisen pieneen kahden prosenttiyksikön eroon. Useimmissa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa poikien ja tyttöjen suuntaukset ovat joko samansuuntaisia tai yhteneviä.
Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen elämänaikainen käyttö oli yleisintä vuonna 2007, minkä jälkeen se on vähentynyt hieman vuoteen 2019 asti. Tämän jälkeen se on pysynyt samalla tasolla. Tämä yleinen suuntaus peittää kuitenkin alleen maakohtaiset vaihtelut. Erityisesti Kyproksella käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2003, jolloin ESPAD-tutkimuksen tietojen kerääminen siellä alkoi.
Muita huumeita kuin kannabista käyttäneiden poikien ja tyttöjen prosentuaalisen osuuden kehitys on ollut samankaltaista, tyttöjen osuus on ollut 1–2 prosenttiyksikköä alhaisempi kaikkina tutkimusvuosina.
Kannabiksen käyttö
Kannabis on edelleen eniten käytetty laiton huume kaikissa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa. Keskimäärin 12 prosenttia koululaisista ilmoittaa käyttäneensä kannabista vähintään kerran elämänsä aikana. Kannabista joskus käyttäneiden osuus on suurin Tšekissä (24 prosenttia) ja Liechtensteinissa (23 prosenttia) ja pienin Georgiassa (3,3 prosenttia) ja Moldovassa (2,5 prosenttia). Vaikka sukupuolten väliset erot ovat pienentyneet ajan myötä, keskimäärin suurempi osuus pojista kuin tytöistä ilmoittaa edelleen käyttävänsä kannabista (13 prosenttia vs. 11 prosenttia). Poikien ja tyttöjen välinen ero on suurin Ukrainassa (15 prosenttia vs. 6,7 prosenttia) ja Montenegrossa (13 prosenttia vs. 6,8 prosenttia). Poikkeuksena on kuitenkin Malta, jossa kannabiksen käyttö on yleisempää tytöillä (14 prosenttia) kuin pojilla (8,6 prosenttia).
Keskimäärin 2,4 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa käyttäneensä kannabista ensimmäisen kerran alle 13-vuotiaana. Osuudet ovat suurimmat Ukrainassa (4,9 prosenttia) ja Tšekissä (4,1 prosenttia), ja pienimmät Moldovassa (0,7 prosenttia). Varhain aloitettu kannabiksen käyttö on keskimäärin yleisempää pojilla, lukuun ottamatta Kyprosta, Tšekkiä, Maltaa, Sloveniaa, Itävaltaa, Slovakiaa, Latviaa, Saksaa ja Liechtensteinia, missä se on yleisempää tytöillä.
Kannabista pidetään helpoiten saatavilla olevana laittomana huumeena, ja noin joka neljäs ESPAD-tutkimukseen vastanneesta koululaisesta (26 prosenttia) pitää sen hankkimista melko tai erittäin helppona. Hankintaa pidetään helpoimpana Tanskassa, Saksassa ja Sloveniassa (41 prosenttia) sekä Norjassa (40 prosenttia). Sen sijaan vaikeimpana hankintaa pidetään Moldovassa (5,3 prosenttia), Ukrainassa (7,1 prosenttia), Färsaarilla (11 prosenttia), Kosovossa ja Georgiassa (12 prosenttia). Pojat pitävät tyttöjä useammin kannabiksen hankintaa helppona (28 prosenttia vs. 24 prosenttia).
Kaikissa ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa alle 10 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä kannabista viimeisen 30 päivän aikana, alhaisimmat luvut, alle 2 prosenttia, havaittiin Moldovassa, Georgiassa, Romaniassa ja Färsaarilla. Viimeisen 30 päivän aikana kannabista käyttäneiden osuus on suurin Italiassa ja Sloveniassa (8,6 prosenttia) ja Liechtensteinissa (9,6 prosenttia). Jälleen kerran niissä maissa, joissa sukupuolten välillä esiintyy eroja, pojat ovat yleensä tyttöjä useammin käyttäneet kannabista.
ESPAD-tutkimuksessa arvioidaan myös kannabiksen riskikäyttöä Cannabis Abuse Screening Test (CAST) -testin avulla koululaisilla, jotka ovat ilmoittaneet käyttäneensä kannabista viimeisen vuoden aikana. Riskikäytön yleisyys vaihtelee Moldovan ja Georgian alle 1 prosentista Tšekin ja Slovenian 5,9 prosenttiin. Vain muutama ESPAD-tutkimukseen osallistuneessa maassa on huomattavia sukupuolieroja kannabiksen riskikäytön yleisyydessä. Lähes kaikissa maissa riskikäyttö on yleisempää pojilla, Maltalla se on kuitenkin hieman yleisempää tytöillä (4,4 prosenttia vs. 2,6 prosenttia).
Muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2024.
Kolmen viime vuosikymmenen aikana kannabiksen käytön yleisyys eurooppalaisilla koululaisilla on vaihdellut huomattavasti. Kannabista elämänsä aikana käyttäneiden osuus oli suurimmillaan 18 prosenttia vuosina 2003 ja 2011. Osuus on sittemmin pienentynyt, vuonna 2024 se oli 12 prosenttia. Tämä on alhaisin taso sen jälkeen, kun ESPAD-tutkimuksia alettiin tehdä vuonna 1995.
Kannabista viimeisen 30 päivän aikana käyttäneiden osuus on pysynyt suhteellisen vakaana ja vaihdellut 6,7 ja 7,4 prosentin välillä vuosina 1999–2019. Vuonna 2024 osuus on kuitenkin pienentynyt 5 prosenttiin, mikä on lähellä vuoden 1995 tasoa (4,1 prosenttia).
Kannabiksen hankintaa helppona pitävien osuus kasvoi tasaisesti vuoteen 2019 asti, jolloin 33 prosenttia koululaisista arvioi kannabiksen hankinnan olevan melko tai erittäin helppoa. Vuonna 2024 hankintaa helppona pitävien osuus laski 27 prosenttiin, mikä on lähellä vuoden 1995 tasoa (26 prosenttia).
Muiden päihteiden käyttö
Tutkimuksessa kerättiin tietoja myös muiden päihteiden käytöstä. Tällaisia ovat uudet synteettiset huumeet (ns. muuntohuumeet), jotka on suunniteltu jäljittelemään perinteisten aineiden vaikutuksia ja kiertämään lailliset rajoitukset, lääkeaineet, kuten päihtymistarkoituksessa ilman lääkärin määräystä käytettävät rauhoittavat ja unilääkkeet, kipulääkkeet ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön hoitoon tarkoitetut lääkkeet, sekä anaboliset steroidit, inhaloitavat eli impattavat aineet ja ensimmäistä kertaa myös ilokaasu.
ESPAD-tutkimukseen vastanneilla koululaisilla uusia synteettisiä huumeita elämänsä aikana käyttäneiden osuus on keskimäärin noin 3 prosenttia. Korkeimmat osuudet ovat Puolassa (6,4 prosenttia) ja Sloveniassa (6 prosenttia) ja alhaisimmat Alankomaissa, Liechtensteinissa, Färsaarilla ja Moldovassa (alle 1 prosenttia).
Uusia synteettisiä huumeita joskus käyttäneiden poikien osuus on keskimäärin hieman tyttöjä korkeampi (2,8 prosenttia vs. 2,6 prosenttia), vaikka sukupuolten väliset erot vaihtelevat maittain. Vuonna 2024 tytöt ilmoittivat 13 maassa poikia useammin joskus käyttäneensä uusia synteettisiä huumeita. Suurimmat sukupuolten väliset ovat Kyproksella (tytöistä 6,6 prosenttia vs. pojista 2,9 prosenttia) ja Slovakiassa (tytöistä 6,4 prosenttia vs. pojista 4,3 prosenttia). Ukrainassa pojilla näitä aineita käyttäneiden osuus on tyttöjä suurempi (3,6 prosenttia vs. 2 prosenttia).
ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista 3,5 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä synteettisiä kannabinoideja vähintään kerran. Osuudet vaihtelevat Georgian 0,7 prosentista Slovakian 16 prosenttiin. (Keskiarvo perustuu tietoihin 23 maasta, joissa näiden aineiden käytöstä kysyttiin.) Vastaavasti 1,1 prosenttia koululaisista ilmoittaa synteettisten katinonien elämänaikaisesta käytöstä. Korkein osuus (3,7 prosenttia) on Unkarissa. (Keskiarvo perustuu tietoihin 14 maasta, joissa näiden aineiden käytöstä kysyttiin.) Synteettisiä opioideja joskus käyttäneiden osuus on suurin Virossa (2,2 prosenttia) ja pienin Georgiassa, Irlannissa ja Portugalissa (0,6 prosenttia). Näitä aineita joskus elämässään käyttäneiden osuus on keskimäärin 1,1 prosenttia. (Keskiarvo perustuu tietoihin 15 maasta, joissa näiden aineiden käytöstä kysyttiin.)
Pojat ilmoittavat keskimäärin hieman tyttöjä yleisemmin käyttäneensä kaikkia kolmea tutkimukseen sisältyvää uusien synteettisten huumeiden luokkaa. Kyproksella tytöt (9,1 prosenttia) ilmoittavat poikia (4,3 prosenttia) useammin joskus käyttäneensä synteettisiä kannabinoideja . Tyttöjen osuudet ovat poikia suurempia myös Maltalla (4,7 prosenttia vs. 2,4 prosenttia), Latviassa (2,9 prosenttia vs. 2,6 prosenttia) ja Portugalissa (2,1 prosenttia vs. 1,7 prosenttia). Lisäksi Unkarissa tytöt ilmoittavat poikia useammin sekä synteettisten kannabinoidien (7,9 prosenttia vs. 5,6 prosenttiin) että synteettisten katinonien (4,3 prosenttia vs. 2,9 prosenttia) elämänaikaisesta käytöstä.
Inhaloitavia (impattavia) aineita on joskus elämänsä aikana käyttänyt on keskimäärin 6,4 prosenttia koululaisista. Maiden välillä on suuria eroja. Näitä aineita käyttäneiden osuudet ovat suurimmat Ruotsissa (17 prosenttia) ja Liechtensteinissa (16 prosenttia), kun taas pienimmät osuudet ovat Kosovossa (1,3 prosenttia) ja Pohjois-Makedoniassa (2,1 prosenttia). Vuonna 2024 imppaus oli 25 ESPAD-maassa 37:stä tytöillä (7,9 prosenttia) keskimäärin yleisempää kuin pojilla (6,7 prosenttia) Ilokaasun käytön yleisyyttä tutkittiin nyt ensimäistä kertaa 18 ESPAD-tutkimukseen osallistuneessa maassa. Keskimäärin 3,1 prosenttia koululaisista ilmoitti näissä maissa käyttäneensä sitä vähintään kerran elämänsä aikana. Ilokaasua joskus käyttäneiden osuus oli suurin Bulgariassa (9,4 prosenttia) ja Liechtensteinissa (7,2 prosenttia), molemmissa maissa tyttöjen osuus oli poikia suurempi.
Noin 2,2 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa impanneensa ensimmäisen kerran alle 13-vuotiaana. Maiden välillä on huomattavia eroja. Imppaamisen varhain aloittaneiden osuus vaihtelee Portugalin (0,3 prosenttia) ja Italian (0,4 prosenttia) alle 1 prosentista yli 5 prosenttiin Saksassa (5,9 prosenttia) ja Sloveniassa (5 prosenttia).
Ilman lääkärin määräystä päihtymistarkoituksessa käytettäviä lääkkeitä joskus käyttäneiden osuus on ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa keskimäärin 14 prosenttia. Osuudet ovat tytöillä korkeimpia (16 prosenttia) kuin pojilla (11 prosenttia). Korkein osuus on Liettuassa (yhteensä 29 prosenttia, tytöillä 36 prosenttia).
Kysytyistä lääkeryhmistä yleisimmin ilman lääkärin määräystä käytetään rauhoittavia ja unilääkkeitä (8,5 prosenttia), ja seuraavaksi yleisimmin kipulääkkeitä, joita keskimäärin 6,9 prosenttia koululaisista ilmoittaa joskus käyttäneensä päihtymistarkoituksessa. Kaiken kaikkiaan 3,4 prosenttia koululaisista ilmoittaa käyttäneensä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön hoitoon käytettäviä lääkkeitä ilman lääkärin määräystä. Näiden lääkkeiden käyttöä tiedusteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 2024 ESPAD-tutkimuksen 18 maan alaotoksessa. Kaikkien kysyttyjen lääkeaineryhmien osalta käyttö päihtymistarkoituksessa on yleensä yleisempää tytöillä. Poikkeuksen muodostaa Bulgaria, jossa pojat ilmoittavat käyttävänsä tyttöjä enemmän kaikkia kysyttyjä lääkeaineryhmiä. Lisäksi Färsaarilla ja Irlannissa rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö, Kyproksella, Bulgariassa, Kreikassa, Italiassa, Ukrainassa, Georgiassa, Norjassa ja Espanjassa kipulääkkeiden käyttö ja Tanskassa ja Kosovossa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttö on pojilla tyttöjä yleisempää.
Keskimäärin 19 prosenttia koululaisista pitää muiden kuin lääkärin määräämien rauhoittavien ja unilääkkeiden hankintaa melko tai erittäin helppona. Hankintaa helppona pitävien osuus on suurin Puolassa (49 prosenttia), Tanskassa (39 prosenttia) ja Tšekissä (38 prosenttia). Osuus on pienin Moldovassa (3,4 prosenttia) ja Ukrainassa (5,9 prosenttia). Useimmissa maissa tytöt pitävät poikia useammin rauhoittavien ja unilääkkeiden hankintaa helppona. Poikkeuksena tästä ovat Monaco, Pohjois-Makedonia, Moldova ja Latvia, joissa pojat pitävät tyttöjä useammin näiden lääkkeiden hankintaa helppona.
Suhteellisen pieni osuus koululaisista ESPAD-tutkimukseen osallistuneissa maissa ilmoittaa joskus käyttäneensä anabolisia steroideja, keskimäärin 1,5 prosenttia. Osuudet ovat suurimmat Kyproksella (4,2 prosenttia), Puolassa (3,3 prosenttia) ja Ukrainassa (2,8 prosenttia). Yleisesti ottaen pojat ovat tyttöjä useammin kokeilleet anabolisia steroideja.
Muutokset vuodesta 1995 vuoteen 2024.
Joskus elämässään impanneiden eurooppalaisten koululaisten osuus kasvoi vuoteen 2011 asti, minkä jälkeen se on pienentynyt. Nykyisin osuudet ovat samankaltaisia kuin 1990-luvun puolivälissä. Vuosien 2011–2019 välillä kaventunut sukupuolten välinen ero kasvoi uudelleen vuonna 2024, ja osassa ESPAD-maita imppaus on nyt yleisempää tytöillä kuin pojilla. ESPAD-maiden välillä on kuitenkin eroavuuksia. Joissain maissa, kuten Bulgariassa, Suomessa, Islannissa, Italiassa ja Ruotsissa, joskus impanneiden koululaisten osuus on kasvanut huomattavasti vuodesta 2011 lähtien, erityisesti vuosien 2019 ja 2024 välillä. Toisaalta Kroatiassa, Tšekissä, Virossa, Latviassa ja Portugalissa, impanneiden osuus on pienentynyt.
Muutoksia muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeiden käytön yleisyydessä selittävät osaltaan muutokset eri lääkeaineluokkien määritelmissä eli luokkiin sisällytetyissä lääkeaineissa. Kaiken kaikkiaan muita kuin lääkärien määräämiä rauhoittavia ja unilääkkeitä joskus käyttäneiden tyttöjen ja poikien osuudet ovat kasvaneet Euroopassa. Kasvu on ollut huomattavaa Itävallassa, Saksassa, Islannissa, Liettuassa, Norjassa, Ruotsissa, Ukrainassa ja Saksassa. Tytöt ovat koko ESPAD-tutkimuksen ajan ilmoittaneet poikia useammin joskus käyttäneensä muita kuin lääkärin määräämiä lääkkeitä päihtymistarkoituksessa.
Rahapelaaminen
Keskimäärin 23 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa pelanneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana rahapelejä joko internetissä tai muuten, peliautomaattien, kortti- tai noppapelien, arvontapelien tai vedonlyönnin muodossa.
Rahapelejä pelanneiden koululaisten osuus on korkein Italiassa (45 prosenttia), Islannissa (41 prosenttia) ja Kreikassa (36 prosenttia), alhaisin osuus on Georgiassa (9,5 prosenttia).
Huomattavasti suurempi osuus pojista kuin tytöistä on pelannut rahapelejä, sekä keskimäärin (29 prosenttia vs. 16 prosenttia) että useimmissa maissa. Ainoa poikkeus on Islanti, jossa rahapelaaminen on pojilla ja tytöillä lähes yhtä yleistä: 42 prosenttia pojista ja 41 prosenttia tytöistä ilmoittaa pelanneensa rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana.
ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista, jotka ilmoittivat pelanneensa rahapelejä viimeisen vuoden aikana, suurin osa (85 prosenttia) pelasi rahapelejä fyysisissä paikoissa (kivijalassa), esimerkiksi baareissa ja klubeilla. Tämä osuus vaihtelee Ruotsin 68 prosentista Italian 98 prosenttiin ja Kyproksen 97 prosenttiin. Vaikka kivijalkapelaaminen on yleensä pojilla selvästi tyttöjä yleisempää (25 prosenttia vs. 14 prosenttia), kaikista pelanneista kivijalassa pelanneiden osuus on keskimäärin hieman korkeampi tytöillä (86 prosenttia) kuin pojilla (84 prosenttia). Useimmissa maissa sukupuolten väliset erot ovat vain vähäisiä.
Suunnilleen kaksi kolmesta (65 prosenttia) ESPAD-tutkimukseen vastanneesta koululaisesta, jotka kertoivat pelanneensa rahapelejä kuluneen vuoden aikana, ilmoitti pelanneensa joko yksinomaan verkossa tai sekä verkossa että kivijalassa. Osuudet olivat suurimmat Ruotsissa (81 prosenttia), Sloveniassa (77 prosenttia), Kosovossa (76 prosenttia), Islannissa (75 prosenttia), Montenegrossa (75 prosenttia), Bulgariassa ja Slovakiassa (molemmat 74 prosenttia) ja pienimmät Italiassa (28 prosenttia) ja Espanjassa (44 prosenttia). Rahapelejä verkossa pelanneiden poikien osuus (20 prosenttia) on yli kaksi kertaa suurempi kuin tyttöjen (8,7 prosenttia). Niillä koululaisilla, jotka ovat ilmoittaneet pelanneensa rahapelejä viimeisen vuoden aikana, verkkopelaamisen valinneiden osuus on suurempi pojilla (70 prosenttia) kuin tytöillä (54 prosenttia). Toisin kuin kivijalkapelaamisessa, verkossa pelaamisessa sukupuolten väliset erot vaihtelevat suuresti eri maissa: suurimmat erot ovat Portugalissa (80 pojista prosenttia ja tytöistä 43 prosenttia), kun taas Pohjois-Makedoniassa, Kosovossa, Moldovassa, Islannissa, Espanjassa, Saksassa, Liechtensteinissa ja Pohjois-Makedoniassa sukupuolten välisiä eroja ei ole lainkaan tai ne ovat hyvin pieniä.
ESPAD-tutkimuksessa arvioidaan myös mahdollisen haitallisen rahapelaamisen esiintymistä Lie/Bet-seulontamittarilla koululaisilla, jotka ilmoittavat pelanneensa jotain rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Rahapelejä pelanneiden koululaisten, joilla pelaaminen on mahdollisesti haitallista, osuus vaihtelee Liechtensteinin, Tšekin, Färsaarten ja Monacon alle 5 prosentista Kosovon enimmillään 22 prosenttiin. Keskimäärin ja suurimmassa osassa maita niiden rahapelejä pelanneiden koululaisten, joilla pelaaminen on mahdollisesti haitallista, osuus on suurempi pojilla (11 prosenttia) kuin tytöillä (4,6 prosenttia). Poikkeuksen tähän muodostavat Malta (7,1 prosenttia vs. 3,7 prosenttia) ja Kypros (8,3 prosenttia vs. 5 prosenttia).
Muutokset vuodesta 2015 vuoteen 2024.
Vaikka monet Euroopan maat ovat viime vuosina tiukentaneet rahapelisääntelyä ja keskittyneet entistä enemmän alaikäisten suojeluun, eurooppalaisten nuorten rahapelaaminen on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien, jolloin sitä alettiin ESPAD-tutkimuksella seurata. Ajan mittaan on kuitenkin ilmennyt merkittäviä muutoksia.
Rahapelejä pelanneiden poikien osuus on pienentynyt hieman, 32 prosentista vuonna 2015 30 prosenttiin vuonna 2024, kun taas tytöillä osuus on kasvanut 14 prosentista 16 prosenttiin samalla ajanjaksolla.
Rahapelaaminen verkossa on lisääntynyt huomattavasti, näitä pelejä pelanneiden osuus on noussut 7,9 prosentista vuonna 2019 14 prosenttiin vuonna 2024. Vaikka sukupuolten välinen ero verkossa pelaamisen suhteen on edelleen olemassa, rahapelejä verkossa pelanneiden poikien osuus kaksinkertaistui pojilla vuodesta 2019 vuoteen 2024 (13 prosenttia vs. 20 prosenttia) ja kolminkertaistui tytöillä (2,7 prosenttia vs. 8,7 prosenttia).
Rahapelejä pelanneiden koululaisten, joilla pelaaminen on mahdollisesti haitallista osuus on noussut huomattavasti lähes kaksinkertaistuen 4,7 prosentista vuonna 2019 8,5 prosenttiin vuonna 2024. Vaikka tämä osuus on edelleen selvästi korkeampi pojilla, lisääntyminen on voimakkaampaa tytöillä.
Nämä luvut korostavat nuorten rahapelaamisessa tapahtuneita muutoksia, erityisesti verkossa tapahtuvan rahapelaamisen kasvavaa suosiota ja sukupuolten välisen dynamiikan muutoksia. Tämä edellyttää jatkuvaa seurantaa ja kohdennettuja ehkäisytoimia.
Digipelaaminen ja sosiaalisen median käyttö
Keskimäärin 80 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa pelanneensa digitaalisia pelejä vähintään kerran viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Noin 70 prosenttia oli pelannut arkipäivinä viimeisen 30 päivän aikana, ja 77 prosenttia viikonloppuna tai muuna vapaapäivänä. ESPAD-tutkimukseen osallistuneista maista digipelejä viimeisen kuukauden aikana pelanneiden osuus on alhaisin Kosovossa (59 prosenttia) ja Moldovassa (66 prosenttia), korkein se on Liechtensteinissa (95 prosenttia) ja Saksassa (91 prosenttia). Pojista suurempi osuus kuin tytöistä on pelannut näitä pelejä (89 prosenttia vs. 71 prosenttia), mikä kuvastaa johdonmukaista sukupuolieroa pelaamisessa eri maissa. Ero on erityisen suuri Kreikassa ja Islannissa, 33–35 prosenttiyksikköä, kun taas Kyproksella, Ukrainassa ja Bulgariassa ero on pieni tai sitä ei ole lainkaan (0–5 prosenttiyksikköä).
Yhteensä 17 prosenttia kaikista ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoitti pelanneensa tyypillisesti keskimäärin vähintään neljä tuntia kerralla arkipäivinä ja 32 prosenttia viikonloppuna tai muuna vapaapäivänä viimeisten 30 päivän aikana. Pelanneiden poikien osuus oli molemmissa tapauksissa kaksi kertaa suurempi kuin tyttöjen.
ESPAD-tutkimuksessa arvioidaan myös pelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä itse koettuja ongelmia Holsteinin ja kollegoiden vuonna 2014 kehittämän kolmeosaisen asteikon avulla. Mittarin pistemäärä 2 tai 3 osoittaa, että pelaamiseen ja sosiaalisen median käyttöön liittyvien ongelmien riski on suuri.
Vuonna 2024 22 prosentilla ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista digipelaaminen oli mittarin määritelmän mukaan ongelmallista. Osuus oli pienin Tšekissä (12 prosenttia), Tanskassa (13 prosenttia), Itävallassa ja Suomessa (14 prosenttia) ja suurin Kyproksella (37 prosenttia), Liettuassa ja Alankomaissa (molemmat 31 prosenttia).
Kaiken kaikkiaan ongelmallisesti digipelejä pelaavien osuus on yli kaksinkertainen pojilla (30 prosenttia) tyttöihin verrattuna (13 prosenttia). Suurimmat sukupuolten väliset erot ovat Portugalissa ja Saksassa, joissa ongelmallisesti digipelejä pelaavien osuus on 25–26 prosenttiyksikköä vastaavaa tyttöjen osuutta suurempi. Sen sijaan Kyproksella ero on vähäinen (alle 1 prosenttiyksikkö) ja jopa päinvastainen Alankomaissa, jossa ongelmallisesti pelaavien tyttöjen osuus on 7 prosenttiyksikköä poikien osuutta suurempi.
Sosiaalisen median ongelmallisen käytön asteikolla lähes puolet (47 prosenttia) koululaisista sai 2–3 pistettä eli he kokevat sosiaalisen median käyttönsä ongelmallisena. Suurin osuus on Itävallassa (58 prosenttia), Liechtensteinissa (57 prosenttia) ja Saksassa (56 prosenttia), ja pienin Tšekissä (29 prosenttia), Unkarissa ja Puolassa (molemmat 32 prosenttia).
Tytöillä (53 prosenttia) sosiaalisen median käyttö on poikia (42 prosenttia) todennäköisemmin ongelmallista. Sosiaalisen median ongelmallisessa käytössä sukupuolten väliset erot ovat kapeampia kuin digipelaamisessa (3–17 prosenttiyksikköä), tytöillä se on kuitenkin johdonmukaisesti poikia yleisempää. Suurimmat erot ovat Färsaarilla, Liechtensteinissa ja Slovakiassa (17 prosenttia).
Muutokset vuodesta 2015 vuoteen 2024.
Viimeisimmät ESPAD-tutkimustulokset osoittavat 16-vuotiaiden digipelejä pelanneiden koululaisten osuuden kasvaneen huomattavasti, vuoden 2015 47 prosentista vuoden 2024 80 prosenttiin. Suuntaus on erityisen selvä tytöillä, joilla digipelejä pelanneiden osuus yli kolminkertaistui 22 prosentista vuonna 2015 71 prosenttiin vuonna 2024. Vaikka pojista johdonmukaisesti tyttöjä suurempi osuus on pelannut digipelejä, poikien pelaamisen lisääntyminen on maltillisempaa, osuus on noussut 71 prosentista vuonna 2015 89 prosenttiin vuonna 2024. Sukupuolten välinen ero on kaventunut kun pelaaminen, joka on aieimmin ollut lähinnä poikien toimintaa, on yleistynyt tytöillä.
Digipelejä ongelmallisesti pelaavien osuus on pysynyt suhteellisen vakaana. Kokonaisuudessaan se kasvoi hieman 20 prosentista vuonna 2015 22 prosenttiin vuonna 2024. Pojilla osuus on pysynyt tasaisesti noin 30 prosentissa, kun taas tytöillä osuus on kasvanut 9,5 prosentista vuonna 2015 13 prosenttiin vuonna 2024, mikä on linjassa tyttöjen lisääntyneen pelaamisen kanssa.
Sosiaalista mediaa ongelmallisesti käyttävien osuus on kasvanut 38 prosentista vuonna 2015 47 prosenttiin vuonna 2024. Lisääntyminen on voimakkaampaa pojilla: ongelmallisesti sosiaalista mediaa käyttävien osuus nousi 30 prosentista 41 prosenttiin. Tytöillä osuus on pysynyt tasaisen korkeana vaihdellen noin 53–54 prosentin välillä.
Mielen hyvinvointi
COVID-19-pandemian jälkimainingeissa sekä Euroopassa ja Lähi-idässä meneillään olevien konfliktien keskellä ESPAD-tutkimukseen on lisätty kysymyksiä liittyen nuorten mielen hyvinvointiin. Sosiaalisen eristyneisyyden, opiskelun keskeytysten sekä sosioekonomisen epävakauden pitkäkestoiset vaikutukset ovat lisänneet nuorten mielenterveyteen liittyvää huolta.
Nuorten mielenterveyden järjestelmälliseksi arvioimiseksi ja seuraamiseksi vuoden 2024 ESPAD-tutkimukseen sisällytettiin ensimmäistä kertaa WHO-5 Well-Being Index -mittari, joka on viimeaikaisiin elämänkokemuksiin perustuva validoitu mielen hyvinvoinnin mittari. Tulosta yli 50 pistettä sadasta pisteestä pidetään osoituksena hyvästä mielen hyvinvoinnista.
Näin arvioituna keskimäärin 59 prosentilla koululaisista mielen hyvinvointi on hyvä. Alueellisesti vertailtuna niiden nuorten osuus, joiden mielen hyvinvointi on hyvällä tasolla, on suurin Pohjois-Euroopassa: suurimmat osuudet ovat Färsaarilla (77 prosenttia), Islannissa (75 prosenttia) ja Tanskassa (72 prosenttia). Alhaisimmalla tasolla mielen hyvinvoinnin hyväksi kokevien osuus on Ukrainassa (43 prosenttia), jossa nuoret ovat vuodesta 2022 lähtien altistuneet traumaattisille tapahtumille ja jossa mielenterveyspalvelujen saatavuus on ollut rajallista. Seuraavina tulevat Tšekki (46 prosenttia), Unkari (47 prosenttia), Kypros ja Puola (49 prosenttia).
Mielen hyvinvointinsa hyväksi kokevien poikien osuus on yleensä suurempi kuin tyttöjen (69 prosenttia vs. 49 prosenttia) sekä keskimäärin että kaikissa ESPAD-tutkimukseen osallistuvissa maissa. Suurimmat sukupuolten väliset erot ovat Italiassa (pojista 66 prosenttia ja tytöistä 35 prosenttia), Puolassa (pojista 64 prosenttia ja tytöistä 33 prosenttia) ja Ruotsissa (pojista 78 prosenttia ja tytöistä 48 prosenttia). Pienimmät sukupuolten väliset erot ovat Kyproksella (52 prosenttia vs. 46 prosenttia), Ukrainassa (48 prosenttia vs. 39 prosenttia), Färsaarilla (83 prosenttia vs. 72 prosenttia) ja Georgiassa (75 prosenttia vs. 62 prosenttia).
Ennaltaehkäisytoimet
Noin 72 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa osallistuneensa ainakin jonkinlaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan (interventiot) kyselyä edeltävien kahden vuoden aikana. Interventiot vaihtelevat pelkästään tietojen antamiseen tarkoitetuista infotilaisuuksista taitoja kehittäviin ohjelmiin, joihin sisältyy vuorovaikutteisia toimintoja henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi. Vuonna 2024 ESPAD-tutkimuksessa kerättiin ensimmäisen kerran tietoja interventioihin osallistumisesta. On tärkeää todeta, että kaikki interventiot eivät perustu tutkimusnäyttöön.
Yli puolet koululaisista (56 prosenttia) ilmoitti osallistuneensa laillisia ja laittomia päihteitä tai muuta riskikäyttäytymistä koskeviin infotilaisuuksiin. Osallistuneiden osuudet ovat korkeimmat Slovakiassa (77 prosenttia) ja Unkarissa (74 prosenttia), kun taas alhaisimmat ne ovat Kosovossa (31 prosenttia) ja Montenegrossa (38 prosenttia).
Alkoholinkäyttö on useimmin käsitelty aihe, ja 49 prosenttia opiskelijoista ilmoitti osallistuneensa alkoholinkäyttöä käsitteleviin infotapahtumiin. Kansallisella tasolla prosenttiosuudet ovat korkeimmat Slovakiassa (70 prosenttia) ja Kroatiassa (67 prosenttia), kun taas alhaisimmat ne ovat Kosovossa (18 prosenttia).
Toiseksi yleisimmin oli osallistuttu tupakointia käsitteleviin infotapahtumiin, niihin oli osallistunut 38 prosenttia koululaisista. Prosenttiosuudet ovat korkeimmat Slovakiassa ja Unkarissa (59 prosenttia) ja alhaisimmat Kyproksella (22 prosenttia) ja Georgiassa (23 prosenttia).
Keskimäärin vain 31 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa osallistuneensa laittomia päihteitä koskeviin valistus- tai infotilaisuuksiin. Osallistuneiden osuudet ovat korkeimmat Slovakiassa (60 prosenttia) ja Islannissa (56 prosenttia) ja alhaisimmat Kosovossa (10 prosenttia), Georgiassa ja Ruotsissa (11 prosenttia molemmissa).
Harvimmin koululaiset olivat osallistuneet tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin muita kuin päihteisiin liittyviä käyttäytymisriskejä, kuten rahapelaamista, digipelaamista tai somen käyttöä. Keskimäärin 28 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoitti osallistuneensa tilaisuuksiin, joissa käsiteltiin näitä aiheita. Osallistuneiden osuudet ovat korkeimmat Islannissa ja Sloveniassa (48 prosenttia), Kosovossa osuus on alhaisin (9,4 prosenttia).
Tytöt ilmoittavat poikia useammin osallistuneensa päihteiden käyttöön liittyviin valistus- tai infotilaisuuksiin. Pojat taas ilmoittavat tyttöjä useammin osallistuneensa rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja somen käyttöön liittyviin tapahtumiin (30 prosenttia vs.24 prosenttia).
55 prosenttia ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista ilmoittaa osallistuneensa sosiaalisten taitojen, henkilökohtaisten taitojen tai medialukutaidon kehittämiseen tähtääviin vuorovaikutteisiin interventioihin. Kansallisella tasolla osallistuneiden osuudet ovat alhaisimmat Färsaarilla (35 prosenttia) ja Ruotsissa (36 prosenttia), ja korkeimmat Suomessa (72 prosenttia) sekä Maltalla ja Espanjassa (71 prosenttia).
Yleisimmin (keskimäärin 41 prosenttia) koululaiset ilmoittavat osallistuneensa sosiaalisten taitojen parantamiseen tähtääviin interventioihin. Niiden tavoitteena on parantaa vuorovaikutusta ja viestintää muiden kanssa (esim. tunteiden ilmaiseminen, empatia ja vertaispaineen hallinta). Tällaisiin tapahtumiin osallistuneiden osuus on korkein Suomessa (64 prosenttia), kun taas Ruotsissa se on alhaisin (25 prosenttia).
Vastaava osuus koululaisista (40 prosenttia) ilmoittaa osallistuneensa interventioihin, joissa keskitytään medialukutaitoon eli mainosten ja mediasisällön kriittiseen analysointiin . Yleisintä tällaisiin interventioihin osallistuminen on Suomessa (60 prosenttia) ja Tanskassa (59 prosenttia) ja harvinaisinta Kosovossa (20 prosenttia).
Harvinaisinta on osallistuminen interventioihin, joissa keskitytään henkilökohtaisten taitojen parantamiseen ja joissa koululaisille opetetaan keinoja selviytyä haastavista elämäntilanteista hyvinvointia tukevalla tavalla. Tällaisiin tapahtumiin osallistumisesta ilmoittaa hieman yli kolmannes ESPAD-tutkimukseen vastanneista koululaisista (36 prosenttia). Yleisintä tällaisiin tapahtumiin osallistuminen on Liettuassa (56 prosenttia) ja Maltalla (55 prosenttia) ja harvinaisinta Färsaarilla (23 prosenttia) ja Ruotsissa (24 prosenttia).
Kaiken kaikkiaan sukupuolten välinen ero osallistumisessa tämänkaltaisiin tapahtumiin on selvempi, sillä 60 prosenttia tytöistä ilmoittaa osallistuneensa tällaiseen toimintaan, kun taas pojilla osuus on 51 prosenttia. Samansuuntainen ero on nähtävissä kaikenlaisten interventiotyyppien kohdalla.
Itä-Euroopassa koululaiset ovat osallistuneet muita Euroopan maita useammin tiedotus- ja infotapahtumiin. Taitojen parantamiseen tähtäävien interventioiden on kuitenkin todettu olevan tiedotus- ja infotapahtumia tehokkaampia. Tällaiset interventiot ovat yleisimpiä Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
Osallistujamaat
ESPAD-tutkimukseen vuonna 2024 osallistuivat seuraavat maat:
Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Färsaaret, Georgia, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kosovo (1), Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Malta, Moldova, Monaco, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari ja Viro.
Lähdetiedot
Tällä sivulla tietojen visualisointiin käytetyt tiedot on esitetty jäljempänä sekä tietokatalogissa. Tämä tietoaineisto on lisensoitu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) -käyttöoikeudella. Viitattaessa käytettävä seuraavaa: Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (ESPAD).
Tietoa ESPAD-hankkeesta
Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (ESPAD) on riippumattomien tutkimusryhmien yhteistyöhanke yli 40:ssä Euroopan maassa, ja se on maailman suurin kansainvälinen tutkimushanke nuorten päihteidenkäytöstä. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kerätä säännöllisesti vertailukelpoisia tietoja 15–16-vuotiaiden koululaisten päihteidenkäytöstä mahdollisimman monista Euroopan maista. EUDA on ESPAD-hankkeen keskeinen kumppani.
Lisätietoja on ESPAD-tutkimuksen verkkosivustolla.
Tietoa tästä julkaisusta
Suositeltu viittaustapa: ESPAD-ryhmä (2025), Nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä tarkastelevan eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) keskeiset havainnot, Euroopan unionin huumevirasto, Lissabon, https://www.euda.europa.eu/publications/data-factsheets/espad-2024-key-findings_en
Tunnisteet
HTML: TD-01-25-003-FI-Q
ISBN: 978-92-9408-039-4
DOI-tunnus: 10.2810/5746644
(1) Tämä nimeäminen ei vaikuta Kosovon asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.