Huume- ja riippuvuustilanne EU:ssa vuoteen 2040 mennessä (ennakoivat puiteskenaariot)

Foresights Framework Scenarios for 2040 banner
man standing in front of glowing portals

Johdanto ja tausta

Tällä sivulla on viimeisimmät tiedot EUDAn puiteskenaarioista. Se tarjoaa taustatietoja projektista, tietoa menetelmistä ja pääsyn itse skenaarioihin.

Mitä skenaariot ovat?

Skenaarioita käytetään laajalti yritysten ennakoivassa toiminnassa, ja niillä on myös vahva perinteinen rooli EU:n toimielinten ja niiden teknisten virastojen ennakoivissa toimissa (1). Skenaarioiden suunnittelu tarjoaa strategisen lähestymistavan monenlaisiin tulevaisuudennäkymiin valmistautumiseksi. Yhden ja todennäköisimmän tulevaisuudennäkymäennusteen sijaan skenaariot kartoittavat mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Näiden kehityskulkujen vaikutuksista voidaan keskustella ja pohtia, mikä parantaa organisaation kykyä tehdä ennakoivia päätöksiä. Skenaarioissa korostetaan, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Ne saavat pohtimaan keinoja toivottujen tulosten saavuttamiseksi ja mahdollisten haitallisten suuntausten välttämiseksi.

EUDA(2) on kehittänyt ennakointivalmiuksiaan vuodesta 2019 monin tavoin, kuten kehittämällä ennakointiskannauksia ja suuntauksia käsitteleviä työpajoja, EUDAn trendityöpajan työkaluja, sekä kehittämällä ensimmäisiä kokeiluna toteutettavia puiteskenaarioita. Tarkoituksena on kehittää taitoja ja työkaluja, jotka lisäävät organisaation valmiuksia käsitellä huumausaineisiin liittyviä suuntauksia, politiikkatoimia ja käytäntöjä, sekä tukea ulkoisia sidosryhmiä ennakointivalmiuksien kehittämisessä. Jäljempänä esitetyt skenaariot ovat osa tätä tulevaisuuteen suuntautuvaa lähestymistapaa. Niiden tarkoituksena on auttaa organisaatiota tunnistamaan varhain mahdolliset tulevaisuuden kehityskulut sekä valmistautumaan niihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin jatkuvasti muuttuvassa globaalissa huumeympäristössä.

Skenaariot: kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta huumausaineiden ja riippuvuuksien alalla vuonna 2040

Valitse yksi skenaarioista.

 

 

Skenaario 1: Harmonia EU:ssa

green icon of people holding hands around the world

Vuonna 2040 sosiaalinen eriarvoisuus EU:ssa on vähäisempää kuin koskaan lähimenneisyydessä. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus kehittyi nopeasti 2020-luvun puolivälin kriisien jälkeen, mikä johti korkeaan hyvinvoinnin tasoon koko yhteisössä: Ihmisten asiat olivat paremmin kuin koskaan. Huumausaineet eivät ehkä ole hävinneet kokonaan, mutta riippuvuutta on ennätyksellisen vähän ja aiheutuneet haitat ovat aiempaa vähäisemmät. Poliittinen polarisoituminen on vähentynyt huomattavasti ja koko yhteiskunta on luottavaisempi. Se auttaa EU:n alueelle (ja sen sisällä) muuttavien nuorten työntekijöiden – joiden määrä kasvaa – integroitumista. Maahanmuutosta ja maahanmuuttajista on tullut vahva voimavara yhä monimuotoisemmassa Euroopassa, mikä vauhdittaa innovointia ja vahvistaa lisäarvoa.

Skenaarion kuvaus

Missä olemme ja miten päädyimme tähän tilanteeseen: EU ja koko maailma vuonna 2040

Vuonna 2040 EU:n kansalaiset nauttivat korkeasta elämänlaadusta entistä enemmän ”hyvinvointia edistävässä Euroopassa”. Vaikka aluksi ei ehkä siltä vaikuttanut, koronaviruspandemian aikana onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä saadut opit eivät menneet hukkaan. Myös 2020-luvun alkupuolen geopoliittisten kriisien jälkeen demokratioiden elpyminen on vakauttanut maailmantaloutta. Vuoteen 2040 mennessä 2020- ja 2030-luvuilla tehty kova työ ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimpien vaikutusten lieventämiseksi ja ympäristön pilaantumisen pysäyttämiseksi on alkanut tuottaa tulosta. Lisäksi, kun yli vuosikymmenen ajan maailmanlaajuinen huomio on keskittynyt yhä enemmän innovaatioiden ja teknologian kehittämisen merkitykseen, tieteelliseen tutkimukseen on nyt tarjolla runsaasti rahoitusta ja tieto kulkee vapaasti kansainvälisten verkostojen kautta.

Elämä EU:ssa vuonna 2040

Yhteenkuuluvuudessa on EU:ssa edistytty huomattavasti. Vuoteen 2040 mennessä maahanmuuttoa koskevien tehokkaiden politiikkatoimien ansiosta uudet tulokkaat integroituvat nopeasti, ja nuoret maahanmuuttajat tasoittavat hiljalleen ikääntyvän ja supistuvan (työ)väestön vaikutuksia. Monilla teollisuudenaloilla osaamisvaje on menneisyyttä. Digiloikka saatiin päätökseen 2030-luvun puoliväliin mennessä, mikä vei kaikki ja lähes kaiken verkkoon. Kehittyneempien infrastruktuurien ja julkisten palvelujen paremman saatavuuden ansiosta alueiden väliset erot EU:ssa ovat kaventuneet yli kymmenen vuoden ajan ja ovat nyt huomattavasti pienemmät kuin vuonna 2020. Tämän seurauksena yleiset mielipahan tuntemukset ovat suurimmaksi osaksi laantuneet, ja ihmiset (enimmäkseen) luottavat enemmän instituutioihin eivätkä enää pidä politiikkaa nollasummapelinä. Tämä on myös helpottanut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, mikä vähentänyt merkittävästi huumausainekauppaa ja huumausaineisiin liittyvää väkivaltaa. Korruptio on vähentynyt, koska rikollisverkostoilla ei ole rahaa hallinnon heikentämiseen. Myös ryöstöjen, murtojen ja varkauksien määrä on vähentynyt, koska entistä harvemman rikollisen tarvitsee rahoittaa huumeriippuvuuttaan. Koko yhteisön hyvinvointi on keskeinen osa EU:n ja jäsenvaltioiden politiikkaa, ja siihen halutaan käyttää poliittista ja taloudellista pääomaa.

Kansanterveyden ja terveydenhuollon tila vuonna 2040

Vuoden 2040 terveydenhuoltojärjestelmä on huomattavasti vähemmän kuormittunut. Ihmiset elävät terveellisempää elämää, mikä vähentää päästöjä ja parantaa työterveyttä ja -turvallisuutta ja parantaa siten fyysistä terveyttä. Vähemmän stressaava työympäristö ja parempi työn ja yksityiselämän tasapaino sekä taloudellisten paineiden ja säästötoimien puuttuminen keventävät henkistä kuormitusta, minkä seurauksena niihin liittyviä sairauksia on huomattavasti vähemmän. Toisaalta myös terveydenhuolto on sellaisenaan parantunut. Parempien yhteyksien ansiosta terveystietoa on saatavilla lähes kaikkialta, kun taas terveysasioihin liittyvän EU:n laajuisen yhteistyön ja koordinoinnin lisääminen (johon ryhdyttiin koronaviruspandemian johdosta toteutettujen yhteisten toimien yhteydessä ja joka vakiintui sen jälkeisinä vuosina) on luonut terveydenhuoltoympäristön, jossa on lähes yhtäläiset mahdollisuudet saada hoitoa, mikä on keskeistä monimuotoisessa yhteiskunnassa. Palvelujen saannissa ja saatavuudessa esiintyy edelleen eriarvoisuutta, mutta yhteisölähtöisen hoidon painottaminen vakiintuneisiin paikallisiin instituutioihin, suhteisiin ja luottamukseen perustuen tarkoittaa, että nämä erot ovat mahdollisimman pieniä. EU:n pitkäikäisyyttä edistävien aloitteiden ansiosta yleisten terveydenhuoltopalvelujen tarjonnan yhteydessä on saatavilla yhä enemmän hoitoja vanhuusiän ja kroonisiin sairauksiin.

Mitä tämä merkitsee huumeille, huumepolitiikalle ja -seurannalle vuonna 2040?

Yhteenkuuluvuuden, yhdenmukaistamisen ja rajatylittävän yhteistyön lisääminen näkyy myös EU:n huumausainepolitiikassa, sen täytäntöönpanossa sekä täydentävän politiikan osa-alueilla, kuten ihmisoikeuksissa, yleisessä turvallisuudessa ja rikollisuuden vähentämisessä. Huumepolitiikka on nyt täysin koordinoitua ja laadittu yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Sen perusteella on laadittu koko yhteiskunnan kattavia ehkäisyohjelmia, joita toteutetaan usein sosiaalisen tasa-arvon ohjelmien yhteydessä ja joiden tavoitteena on parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Hyvin rahoitetut tutkimus- ja kehitysaloitteet, joita tuetaan laadukkailla, avoimilla ja läpinäkyvillä tiedoilla huumausaineiden käytöstä, ovat mahdollistaneet nopeat ja kohdennetut toimet. Niistä on tullut normaali käytäntö vastauksena riippuvuuden uusiin käyttäytymismalleihin. On ilmaantunut innovatiivisia hoidon ja varhaisen ennaltaehkäisyn vaihtoehtoja. Niitä mukautetaan jatkuvasti vastaamaan paremmin tarveprofiilien moninaisuuteen. Uusien teknologioiden ansiosta nopeat toimet ovat nyt mahdollisia yksilötasolla. Sen lisäksi, että tämä on vähentänyt uusien psykoaktiivisten aineiden käyttöä, myös lääkkeiden väärinkäytön taso on vähentynyt, mitä tukee myös EU:n laajuinen yksilöllisten lääkkeiden käyttöönotto. Kun on keskitytty selkeästi vahinkojen vähentämiseen sen sijaan, että vain torjuttaisiin huumeitä itsessään, jotkin tarkoin valitut huumeet on laillistettu ja niitä on saatavilla tarkkaan valvottujen kanavien kautta. EU:n tasapainoisen innovaatiopolitiikan ja sen maailmanlaajuisen vaikutuksen ansiosta tekoälyn visioima uuden muuntohuumeiden aallon uhka ei koskaan toteutunut, mutta lisäksi globaalilla koordinoinnilla on keskeinen rooli synteettisten huumausaineiden torjunnassa yleensä. Esimerkiksi huumausaineiden lähtöaineiden kauppaa rajoitetaan nopeasti vientimaissa, kun väärinkäyttö on havaittu, ja uusien psykoaktiivisten aineiden ja muiden huumausaineiden verkossa toimivia kauppapaikkoja valvotaan jatkuvasti ja niiden toiminta estetään.

Keskeisiä skenaarioihin liittyviä näkemyksiä

  • Politiikkatoimien kehittäminen yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa erityisesti huumeiden käyttöä koskevien sääntö- ja ympäristömuutosten osalta johtaa laajaan sitoutumiseen käyttäjäryhmissä.
  • Dynaaminen, mukautuva ja nopeasti reagoiva politiikan kehittäminen, jossa hyödynnetään tehokkaasti näyttöä, johtaa nopeisiin ja hyvin kohdennettuihin toimiin uuteen kehitykseen reagoinnissa, erityisesti uusien psykoaktiivisten aineiden aiheuttaman uhkan osalta.
  • Selkeät, EU:n laajuiset ja yhdenmukaistetut säännökset johtavat vakaisiin ja tehokkaisiin lääkehoitoihin, kun terveydenhoitopalvelut ovat valmistautuneet mahdollisiin kriiseihin, ja lääkitystä on yleisesti saatavilla (esim. naloksonihoito opioidien käytön yhteydessä).
  • Innovointi ja jatkuvat pyrkimykset pohtia uudelleen ja parantaa parhaita käytäntöjä lisäävät ennaltaehkäisyjärjestelmien vaikutusta ja mahdollistavat varhaisemman reagoinnin uusiin uhkiin.
  • Huumausaineiden vähäisempi käyttö vähentää väkivaltaa ja rikollisuutta, joita esiintyy laittomien aineiden kaupan yhteydessä, jolloin resursseja vapautuu hyvinvointiyhteiskunnan tukemiseen.
  • Koska tiedolla on keskeinen rooli hoitotoimien ohjaamisessa, maksuton ja oikea-aikainen EU:n laajuinen tiedonvaihto huumausaineiden väärinkäytöstä on olennaisen tärkeää tehokkaiden hoitojärjestelmien tarjoamisessa.

Skenaario 2: Hädin tuskin selviytyminen

two pairs of hands exchanging money and other items

Vuonna 2040 EU pitää pintansa, mutta vain hädin tuskin. Maanosaan iskeneen toisen maailmanlaajuisen kriisin jälkeen yhteiskunnalliset erot ovat laajemmat kuin aiemmin, ja EU:n poliittiset päättäjät pitävät näkymiä synkkinä. Kun ihmiset kamppailevat yhä enemmän elinkustannusten nousun kanssa, paikalliset ja sosiaaliset terveyserot kasvavat, mikä johtaa siihen, että tulot ja maantieteellinen sijainti, pikemmin kuin tarve, ovat terveydenhuollon saatavuuden keskeisiä tekijöitä. Koska huumausaineet ovat edelleen monille tärkeä tapa selviytyä, EU:n viranomaiset pysyvät vain vaivoin kehityksen tahdissa, joka liittyy huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttöön, riippuvuuteen ja yleistyvään huumeväkivaltaan – mutta kuinka pitkään?

Skenaarion kuvaus

Missä olemme ja miten päädyimme tähän tilanteeseen: EU ja koko maailma vuonna 2040

2020-luvun alkupuolella koettujen kriisien jälkeen elpyminen on ollut hidasta. Lisäksi taloudellinen riippuvuus ulkomaista ei koskaan vähentynyt merkitsevästi 2030-luvulla, mikä on rajoittanut EU:n vaikutusvaltaa muiden maiden vientipolitiikkaan. Vuoteen 2040 mennessä kansainvälinen yhteistyö on supistunut pelkästään kaupan sujuvan kulun varmistamiseen, ja tämän lisäksi on vain vähän halukkuutta käsitellä ongelmia yhdessä. Sen sijaan viime vuosikymmenen aikana tahalliset misinformaatiokampanjat ovat lisääntyneet, vaikuttamisoperaatioista on tullut yleinen käytäntö, ja useimmat valtiot eivät näe etuja siinä, että tietoja jaettaisiin vapaasti. Ilmastohaasteet on viimeisten 15 vuoden aikana suurelta osin sivuutettu lyhytaikaisten taloudellisten hyötyjen vuoksi, minkä seurauksena ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nyt yhä vakavampia, ja siihen liittyvien hillitsemiskustannusten kasvaessa jatkuvasti monien EU:n kansalaisten arjesta tulee yhä vaikeampaa.

Elämä EU:ssa vuonna 2040

Vuonna 2040 EU:n alueiden väliset varallisuuserot eivät näytä merkkejä kaventumisesta, ja joillakin alueilla ne ovat jopa kasvaneet yli vuosikymmenen ajan. Unionin taloudellinen ympäristö on nyt liian epäyhtenäinen, jotta se voisi tarjota samanlaisen elintason kaikille kansalaisilleen. Jäsenvaltiot ovat myös menneet eri suuntiin hallintoon liittyvissä asioissa, ja jotkin niistä ovat pyrkineet kohti autokratiaa, kun taas toiset jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön uusia julkisen osallistumisen muotoja vahvistaakseen demokraattisia juuriaan. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät ongelmat merkitsevät sitä, että monilla aloilla on edelleen pulaa osaajista tai että tällainen pula kasvaa väestön ikääntyessä. Vaikka monet eurooppalaiset nauttivat edelleen korkeasta elintasosta ja hyvinvoinnista, on niitä, joiden toimeentulo on heikompaa. Taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että järjestäytynyt rikollisuus on yleistynyt (ja normalisoitunut) alueilla, joilla talousnäkymät ovat erityisen synkät. Elinajanodote on alkanut laskea, ja terveiden elinvuosien osuus elinkaaresta on supistumassa nopeasti. Näitä kysymyksiä käsitteleviä EU:n laajuisia aloitteita on vain vähän, mikä johtaa erilaisten toimintatapojen kirjoon.

Kansanterveyden ja terveydenhuollon tila vuonna 2040

"Tilanne voisi olla pahempikin" on asenne, joka on yleinen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden keskuudessa vuonna 2040. Tähän mennessä terveydenhuoltojärjestelmät ovat onnistuneet pysymään sairauksien (ei-tarttuvien tautien ja mielenterveysongelmien) lisääntyvän esiintyvyyden tahdissa, mutta niiden voimavarat on jo venytetty äärirajoillaan. Koska jokapäiväinen selviytyminen arjesta on vaikeaa suurelle osalle työssäkäyvää väestöä, yhä useammat ihmiset asuvat turvattomassa ympäristössä, mikä väistämättä johtaa tartuntatautien lisääntymiseen tai ei ainakaan vähennä niitä. Euroopassa on 15 vuoden ajan siirrytty hitaasti pois hyvinvointiyhteiskunnasta. Varallisuuserot näkyvät selvästi vakavien sairauksien jakautumisessa, ja nykyään lähes neljännes työikäisestä väestöstä kärsii niistä. Alueellisen ja taloudellisen terveydenhuollon tasa-arvon täsmällinen tilanne on kuitenkin edelleen epäselvä, koska pyrkimykset parantaa terveystietojen jakamista ja yhteensopivuutta kuivuivat kokoon 2030-luvulla. Terveydenhuoltopalvelujen saatavuus riippuu nykyään liian usein ihmisen henkilökohtaisesta varallisuudesta ja asuinpaikasta. Innovatiivisten yritysten tuottamat huipputason terveydenhuoltopalvelut ovat niiden saatavilla, joilla on niihin varaa. Muut turvautuvat yhä enemmän itsehoitoon ja itselääkitykseen, erityisesti mielenterveysongelmien tapauksessa, ja etsivät apua yhä kasvavalta reseptilääkkeiden pimeiltä markkinoilta.

Mitä tämä merkitsee huumeille, huumepolitiikalle ja -seurannalle vuonna 2040?

Jäsenvaltiot ovat nimenomaan tai epäsuorasti dekriminalisoineet tietyt viihdekäytössä olevat huumeet. Sen äänekkäitä puolestapuhujia, kuten teollisuuden lobbaajia, on yhä enemmän, minkä vuoksi EU:n sääntely-ympäristö muuttuu entistä epätasaisemmaksi. Näin ollen huumausaineita, jotka ovat joissakin maissa laittomia, markkinoidaan aggressiivisesti toisissa maissa. Kauppavirtojen muutokset ovat myös johtaneet siihen, että joitakin huumausaineita on aiempaa laajemmin saatavilla, kun taas toisia on niukemmin saatavilla tai ne ovat kalliimpia. Pyrkimykset vähentää haitallisten mutta laillisten huumausaineiden käyttöä esimerkiksi tarkistamalla EU:n tupakoinnin torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä savuttoman sukupolven luomiseksi vuoteen 2040 mennessä tai kansainvälisen yhteistyön avulla eivät ole onnistuneet. Yleisesti ottaen huumausaineiden käytön sekä lääkkeiden väärinkäytön lisääntymisen suuntaus ei näytä hidastuvan. Stigmojen poistaminen ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat laajentaneet huumausaineiden väärinkäytön markkinoita ja luoneet uusia rikollisia mahdollisuuksia sekä sellaisten tuotetyyppien innovaatioiden (pääasiassa uusien psykoaktiivisten aineiden ja uusien synteettisten huumausaineiden) että uusien jakelukanavien muodossa, joiden kehityksen tahdissa viranomaisten on vaikea pysyä. Samaan aikaan huumausaineisiin liittyvä rikollisuus on lisääntynyt merkittävästi, mikä on johtanut uuteen panostamiseen yhteisön tason turvallisuuteen. Varhaisvaroitustoimet ovat edelleen epätasaisia. Joissakin jäsenvaltioissa rikosteknisten laboratorioiden on mahdollista tunnistaa uudet psykoaktiiviset aineet ja niiden lähtöaineet, ja jätevedenkäsittelylaitokset testaavat jatkuvasti uusien huumausaineiden esiintymistä. Toisissa maissa budjettileikkaukset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että lainvalvontaviranomaiset joutuvat jatkuvasti reagoimaan paljon moninaisempiin haasteisiin. Käyttäjät eivät usein tiedä uusien synteettisten huumeiden aiheuttamista terveysriskeistä ja ovat siten suuremmassa vaarassa. Riippuvuuskäyttäytymisestä on tullut monimutkaisempaa, mutta hoitoon sovelletaan edelleen yleisesti kaikille sopivaa toimintamallia, mikä johtuu mahdollisesti myös käyttöön liittyvästä kasvavasta tietämyksen puutteesta käytöstä ja uusista riippuvuuden muodoista. Tätä tietovajetta pahentavat seurantaan liittyvät erot. Tämän seurauksena päätöksentekijöiltä puuttuvat yksityiskohtaiset ohjeet, ja huumausaineiden vastaiseen politiikkaan tehtävät investoinnit jäävät usein kohdentamatta. Toisaalta joidenkin huumausaineiden kriminalisointi ja täytäntöönpanotoimet ovat lisääntyneet, ja yhteisön toimet ovat nyt yleisempiä ja laajemmin hyväksyttyjä, vaikka jotkut pitävät sitä vain oireena valtion epäonnistumisesta.

Keskeisiä skenaarioihin liittyviä näkemyksiä

  • Sairauksien ja huumausaineprofiilien monimutkaistuminen entisestään vaikeuttaa julkista toimintaa ja edellyttää kohdennettua käytännönläheistä lähestymistapaa.
  • Kun erot kasvavat, yhä useammista ryhmistä tulee haavoittuvia, mikä johtaa usein aluekohtaiseen huumausaineiden käyttöön. Siksi seurannassa on keskityttävä (varhaiseen) havaitsemiseen.
  • Lainvalvonnan resursseja venytetään äärimmilleen torjumalla kahden rintaman sotaa järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymistä ja uusien huumausaineiden kehittämistä vastaan, mikä vaikeuttaa ennalta ehkäisevien järjestelmien täytäntöönpanoa.
  • Tarvitaan nopeutettua tiedonvaihtoa, jotta voidaan torjua puutteellista tietämystä siitä, miten voidaan parhaiten investoida strategioihin, joilla vastataan huumausaineiden käyttöön liittyviin ongelmiin, ja uusien teknologioiden (esim. tekoäly, bioteknologia jne.) merkityksestä huumausaineiden laittomassa valmistuksessa. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että aukot täytetään lobbaamalla.

Kolmas skenaario: Korttitalo

icon with people looking confused with a column graphic, Sun, a big wave and w plant

Vuoteen 2040 mennessä EU on ajautunut kansainväliseen järjestelmään, joka on epävakaa ja vailla suuntaa. Kansainväliset säännöt ja säännökset jäävät suurelta osin huomiotta, ja poliittiset ryhmittymät ja liittoutumat hajoavat. EU:ssa taipumus toimia yksin on johtanut poliittiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen pirstoutumiseen. Useimmissa jäsenvaltioissa tämä on vaikuttanut merkittävässä määrin kielteisesti väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Terveydenhuoltojärjestelmät ovat suurelta osin romahduksen partaalla eivätkä ne juurikaan toimi. Huumeiden käyttöä puolestaan ohjaavat yhtä lailla koettu tarve ja markkinat, mikä on arkipäivää kaikissa yhteiskunnan kerroksissa, ja riippuvuutta esiintyy kaikkialla, samoin kuin huumeisiin liittyvää väkivaltaa.

Skenaarion kuvaus

Missä olemme ja miten päädyimme tähän tilanteeseen: EU ja koko maailma vuonna 2040

Vuotta 2040 edeltäneiden 15 vuoden aikana maailma on muuttunut entistä hajanaisemmaksi. Valtioiden väliset kaupan esteet ovat lisääntyneet, kansainvälinen yhteistyö on ennätyksellisen vähäistä, ja vastatoimista on tullut normaali käytäntö. Viimeisen vuosikymmenen aikana EU on kamppaillut kohtaamiensa peräkkäisten haasteiden kanssa, eikä sitä enää pidetä poliittisesti merkittävänä voimana unionin ulkopuolella eikä sen sisällä. Riippuvuus autokraattisista maista peräisin olevista energiatoimituksista ei ole vähentynyt, ja on jo pitkään ollut ilmeistä, että kaikki ilmastotavoitteet, jotka olivat joskus yhteisiä eurooppalaisia symboleita, jäävät suurelta osin saavuttamatta.

Elämä EU:ssa vuonna 2040

Useimmissa jäsenvaltioissa taloustilanne näyttää synkältä. Uudet teknologiat ovat johtaneet työpaikkojen menetyksiin ja samalla koulutusohjelmien toteuttamatta jättäminen viime vuosikymmenen aikana on johtanut siihen, että työttömyys on korkea eivätkä palkat pysy inflaation tahdissa. Monilla on vaikeaa ja mihin etsitään helppoja ratkaisuja. Samalla poliittinen polarisoituminen, protestit ja yleinen turhautuminen ovat nousseet uudelle tasolle, ja 2030-luvulta lähtien poliittiset päättäjät kääntyvät rutiininomaisesti sisäänpäin kansallisen vakauden ylläpitämiseksi. Jäsenvaltiot eivät enää odota ratkaisuja unionilta, ja autoritaarisuus ja syrjivät kansallismieliset asenteet ovat normi. Vaikka pakolaisten määrä on maailmanlaajuisesti suurempi kuin koskaan ja osaajapula vaivaa Euroopan teollisuutta, maahanmuuttajat käännytetään EU:n rajoilla. Innovaatio, joka on nykyään vain lähinnä kaikkien huulilla oleva muotisana, on kärsinyt, vaikka siihen onkin osoitettu huomattavia varoja.

Kansanterveyden ja terveydenhuollon tila vuonna 2040

Syynä ei ehkä ole yrittämisen puute, mutta lähes vuosikymmenen ajan EU:n terveydenhuoltojärjestelmät ovat yhä useammin epäonnistuneet kohtaamiensa haasteiden hallinnassa. Rahoituksen ja resurssien puutetta pahentaa kansainvälisten yhteisten toimien epäonnistuminen yhteisten uhkien (esim. uusien pandemioiden) edessä, mikä tarkoittaa, että alueellisia ja kausiluonteisia hätätilanteita (esim. lieventämättömästä ilmastonmuutoksesta johtuvia helleaaltoja) ei voida torjua. Laajalle levinneen työttömyyden, inflaation ja köyhyyden vuoksi elinolot ovat huonontuneet huomattavasti 2020-luvun alkupuoleen verrattuna. Monet kärsivät masennuksesta ja muista mielenterveysongelmista, mutta hoitovaihtoehdot ovat rajalliset, sillä yhä useammilla ihmisillä EU:ssa ei ole mahdollisuutta saada sairausvakuutusta. Kustannukset sekä jaettavien tietojen ja tehokkaan digitaalisen infrastruktuurin puute tarkoittavat, että innovatiivisia lääketieteellisiä ratkaisuja (mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto) ei koskaan oteta käyttöön EU:n laajuisesti.

Mitä tämä merkitsee huumeille, huumepolitiikalle ja -seurannalle vuonna 2040?

EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa ei ole enää yhteistä lähestymistapaa huumausaineiden aiheuttamiin ongelmiin. Poliittinen pirstoutuminen on johtanut toisistaan poikkeaviin lakeihin ja täytäntöönpanopolitiikkoihin, ja ylikansalliset organisaatiot ovat menettäneet lähes kaiken valtansa. Keskittyminen sisäiseen turvallisuuteen tarkoittaa, että sorrosta on hoidon sijasta tullut normaali käytäntö. Hoitoon ja haittojen vähentämiseen liittyvien menetelmien katsotaan edistävän ongelmaa, ja niiden rahoitus on edelleen täysin riittämätöntä, mikä aiheuttaa selkeää tietämyksen, ammattitaitoisen henkilöstön ja tutkimusmenojen vajetta. Samanaikaisesti aiemmin laajalle levinneen "aivojen dopingaineiden" käytön mahdollisen esiin tuomisen myötä huumausaineiden käyttöön liittyvä leima on poistunut, ja sekä synteettisten huumausaineiden ja opiaattien käyttö että lääkkeiden väärinkäyttö ovat yleisiä.

Huumausainemarkkinoiden kaupallistamisen myötä EU:sta on tullut merkittävä synteettisten huumausaineiden tuottaja. Nykyiset sosiaaliset erot näkyvät myös siinä, miten tiettyihin huumausaineisiin suhtaudutaan ja miten huumausainelainsäädäntöä laaditaan ja pannaan täytäntöön. Kehittyneet ja innovatiiviset kaupalliset toimittajat pystyvät vastaamaan hyvinvoivien valkokaulustyöntekijöihin kuuluvien käyttäjien tarpeisiin tuotteilla, jotka on laillistettu lobbaamisen tuloksena tai jotka ovat harmaalla alueella ja joista lainvalvontaviranomaiset eivät piittaa, kun taas köyhät ihmiset turvautuvat halpoihin huumausaineisiin, joita valmistetaan yleensä laittomin toimin käyttämällä hakkeroituja 3D-tulostimia kemiallisten huumausaineiden valmistukseen ja ladattavia ”tulostussuunnitelmia”. Koska käyttäjät ovat usein täysin tietämättömiä käyttämiensä aineiden täsmällisistä vaikutuksista, nämä synteettiset huumausaineet johtavat siihen, että paikalliset ja alueelliset huumausaineisiin liittyvät ensiapukäynnit ja kuolemantapaukset lisääntyvät. Lisäksi, koska hoitotarpeet ovat edelleen tyydyttämättä, mielenterveysongelmien lisääntyminen on lisännyt huumausaineiden sekakäyttöä ja julkista käyttöä, erityisesti maaseudulla. Valeuutisten ja poliittisen hajanaisuuden aiheuttaman tieto- ja toimintavajeen torjumiseksi yhteisölähtöiset oma-apuryhmät täyttävät ylikuormittuneiden viranomaisten jättämän tyhjiön ja ne suhtautuvat usein yhtä lailla torjuvasti huumekauppiaisiin kuin lainvalvontaviranomaisiin. Elämä on muuttunut väkivaltaisemmaksi, kun diilerit ratkaisevat riitoja voimakeinoin ja huumeriippuvaiset tekevät rikoksia rahoittaakseen huumeidenkäyttöään. Samalla osa purkaa turhautumistaan vieroitusoireiden tai huumeiden aiheuttamien persoonallisuuden muutosten seurauksena.

Lisäksi jotkut maat pitävät huumausaineiden yhteiskuntaa horjuttavaa vaikutusta oikeutettuna välineenä kansainvälisissä suhteissa ja tarjoavat turvasataman huumausaineiden tuottajille ja lähtöaineiden kauppiaille. Toiset käyttävät synteettisiä aineita yksinkertaisesti tulonlähteenä, kun taas järjestäytyneet kansainväliset rikollisverkostot, jotka olivat aikoinaan globalisaation suurimpia hyötyjiä, kokevat toimimisen yhä vaikeammaksi deglobalisoituneessa ympäristössä. Samaan aikaan yritysten investoinnit riippuvuuden hoitoon keskittyvät pääasiassa laillisten korvaavien tuotteiden kehittämiseen ja maksukykyisten asiakkaiden hoitoon. Seuranta on toisaalta parantunut erityisesti yksityisen sektorin palveluna, mutta se ei ole vaikuttanut riippuvuuksien hoitotuloksiin.

Keskeisiä skenaarioihin liittyviä näkemyksiä

  • Kun taloudelliset olosuhteet pahenevat, haavoittuvassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden käyttäjien määrä kasvaa. Samalla muuttuvat julkiset painopisteet ja äärimmilleen venytetyt taloudelliset resurssit johtavat siihen, että hoitovaihtoehdot vähenevät ja ennaltaehkäisyyn ei keskitytä.
  • Huumausaineympäristö on yhä monimutkaisempi, ja huumausaineita kauppaavat monet eri toimittajat eri tuloluokissa ja niitä markkinoidaan erityistarpeisiin, mikä vaikeuttaa poliittisia toimia.
  • Uusia synteettisiä aineita ilmestyy jatkuvasti, mikä aiheuttaa vakavia seurauksia tietämättömille käyttäjille ja usein kuormittaa liikaa paikallisia ja alueellisia terveyspalveluja ja lainvalvontaviranomaisia.
  • Koska sääntely vaihtelee suuresti EU:n jäsenvaltioiden välillä, huumausaineiden valvontaan ja muihin siihen liittyviin kysymyksiin ei ole olemassa vakaita ja tehokkaita ratkaisuja.

Menettelytavat

Miten EUDAn skenaarioita kehitettiin?

EUDAn henkilöstön, päätöksentekijöiden, Reitox-verkoston kansallisten yhteyspisteiden edustajien ja Lisbon Addiction 2019 -tapahtuman osallistujien (yhteensä noin 120 osallistujaa) kanssa järjestetyssä tulevaisuuden työpajojen sarjassa tarkasteltiin ja keskusteltiin 14:stä yhteisen tutkimuskeskuksen megatrendistä (3) kunkin trendin todennäköisestä vaikutuksesta huumeiden ja riippuvuuksien tulevaisuuteen. Tämän prosessin tuloksena määriteltiin viisi suuntausta, joiden katsottiin todennäköisesti vaikuttavan alaan eniten vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi tulevaisuudennäkymien tarkastelussa, joka sisältää EUDAn raporttien uudelleentarkastelua, määriteltiin kuusi muuta uutta suuntausta, jotka on jo havaittavissa huumealalla ja joita voidaan pitää suhteellisen vahvana, näkyvänä tai merkittävänä kehityksenä.

Taulukko 1.  EUDAn puiteskenaarioiden keskeiset tekijät

Osasto STEEP-luokka Kuvaus

Väestönmuutos

Yhteiskunta

Väestörakenteen ja muuttoliikkeiden muutokset, esimerkiksi elinajanodotteen, syntyvyyden ja sukupuolijakauman sekä muuttoreittien ja muuttovirtojen osalta.

Muotoaan muuttava eriarvoisuus

Yhteiskunta

Ihmisten väliset erot esimerkiksi tulojen, koulutuksen, asumisen ja terveydenhuollon saatavuuden tai poliittisen vallan suhteen sekä niistä johtuva sosiaalisen yhteenkuuluvuuden taso.

Muuttuvat terveyshaasteet

Yhteiskunta

Sairauksien (myös ei-tarttuvien tautien) kehitys ja torjuntavaihtoehdot sekä muutokset yleisessä terveyttä koskevassa tietämyksessä esimerkiksi maailmanlaajuisten pandemioiden tai mielenterveyden osalta.

Kiihtyvä teknologinen muutos ja hyperyhteenliitettävyys

Teknologia

Teknologian ja maailmanlaajuisten yhteyksien edistäminen esimerkiksi nanoteknologian tai yhteisten tiedustelujärjestelmien kaltaisilla aloilla.

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen

Ympäristö

Ilmaston lämpenemisellä on suoria vaikutuksia luonnonympäristöön, kuten esimerkiksi lämpötilojen nousu, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen, merenpinnan nousu jne., ja samoin kuin sen vaikutukset vaihtelevat alueittain, myös sopeutumistoimenpiteet vaihtelevat.

Muuttuva sääntelykehys

Politiikka

Muutokset laeissa ja politiikoissa, jotka liittyvät huumausaineiden jakelun ja käytön sääntelyyn, kuten esimerkiksi dekriminalisointi.

Kehittyvä kannabispolitiikka

Politiikka

EU:n sisäiset poliittiset muutokset kannabiksen oikeudellisessa asemassa esimerkiksi lääkinnällisten tarkoitusten ja virkistyskäytön välisen eron osalta.

Globaalin talouden seuraukset

Talous

Maailmantalouden muutokset, jotka vaikuttavat huumausainepolitiikkaan ja sen seurantaan, mukaan lukien esimerkiksi muutokset rahoitusmahdollisuuksissa, hallitusten säästötoimet, poliittinen asemoituminen jne.

Lääkkeiden väärinkäyttö

Yhteiskunta

Muutos lääkkeiden väärinkäytössä, esimerkiksi käytön laajuudessa ja käyttötavoissa, sekä tähän liittyvien valvontamekanismien kehittyminen esimerkiksi lääkemääräyskäytäntöjen tai tutkimustarpeiden osalta.

Monimutkaiset tarveprofiilit ja yksilöllisesti mukautetut toimenpiteet

Yhteiskunta

Muutokset huumausaineiden käytön mutkikkuudessa, kuten se, kuka käyttää huumausaineita ja mistä syistä, ja tähän liittyvä tarve räätälöidyille toimille, jotka koskevat esimerkiksi ihmisten erityisiä haavoittuvuuksia tai osallistumiseen liittyviä vaihtoehtoja.

Innovointi ja uudet työkalut

Teknologia

Uusien välineiden kehittäminen lääkkeiden ja huumausaineiden käytön seurantaan tai havaitsemiseen sekä sovellusten kehittäminen yleisen terveydentilan parantamiseksi, kuten esimerkiksi uudet hoitotekniikat tai uudet viestintätavat. 

Tekoälyn yleistyminen

(lisäys 2024)

Teknologia

Tekoälyn käyttö laittomien aineiden valmistuksessa ja havaitsemisessa sekä riippuvuuksien hoidossa ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanossa.

Geopoliittinen epävakaus

(lisäys 2024)

Politiikka

Maailman muuttuessa moninapaiseksi kansainvälisten instituutioiden ja yhteistyömekanismien kohtalo on epäselvä. Tähän sisältyy yhteistyö huumausainekaupan torjunnassa.

Tämän EUDAn kannalta merkityksellisten 11 suuntauksen luettelon (ks. taulukko 1 yllä) ja lisätietojen ja kehityskulkujen tuottamiseksi toteutetun aiheeseen liittyvän kirjallisuuden järjestelmällisen lisätutkimuksen (4) perusteella kehitettiin keskeisiin tekijöihin perustuvaa menetelmää (5) käyttävä jäsennelty prosessi, jonka tuloksena luotiin kolme malliskenaariota.

EUDAn Scenario Engagement Workshop -työpajassa, joka järjestettiin Lisbon Addictions 2022 -tapahtumassa, näitä puiteskenaarioita käytettiin lähtökohtana työpajassa käytäville keskusteluille (alustus, ks. Future Impacts, 2022). Future Impacts -yrityksen ja EUDAn fasilitaattorit auttoivat 25 osallistujaa (6) tutkimaan skenaarioita ja keskustelemaan niiden mahdollisista vaikutuksista vuonna 2040 yleensä yhteiskuntaan, huumeisiin ja riippuvuuksiin sekä huumeseurantaan ja -politiikkaan. Lisämateriaalia saatiin ”kirjeitä tulevaisuudesta” -harjoituksesta, jossa määriteltiin suosituksia nykypolitiikalle. Kerättyjä jäsenneltyjä tuloksia käyttämällä täsmennettiin, hiottiin ja päivitettiin kolme skenaariota.

Kaavio 1. Yleiskatsaus menettelyihin

Skenaarioita koskevat oletukset

Vuosi 2040 valittiin skenaarioiden aikatauluksi, koska sen katsottiin olevan riittävän kaukana tulevaisuudessa, jotta se herättäisi ajattelua seuraavan strategisen syklin ulkopuolella ja helpottaisi keskustelua nykytilanteen rajojen ulkopuolella. Lisäksi vuoden 2040 valitseminen tarkoittaa, että skenaario on edelleen yleisön kannalta uskottava eikä se eksy liikaa fantasiamaailman puolelle.

Skenaarioiden luomisen aikaan epävakaus ja häiriöt olivat suhteellisen korkealla tasolla, erityisesti koronaviruspandemian ja geopoliittisen tilanteen muutosten vuoksi. Siksi skenaarioiden taustalla olevia tulevaisuuden kehityssuuntauksia tulkittiin VUCA-mallin (epävakaus, epävarmuus, monimutkaisuus ja epäselvyys) näkökulmasta. Näin ollen oletettiin, että tulevat tapahtumat ovat tietyssä määrin nopeita ja ennakoimattomia ja että syy-seuraussuhteita on vaikea tulkita. Skenaarioissa ei kuitenkaan tarkoituksellisesti korosteta äärimmäisiä häiriöitä tai epävakautta (esim. poikkeuksellisen tappavan pandemian puhkeaminen tai kolmannen maailmansodan alkaminen). Niissä keskitytään enemmän siihen, miten innovointi, talous, yhteiskunnat, yhteistyö ja teknologia voivat kehittyä ja missä määrin näihin tekijöihin liittyvät osa-alueet voivat muuttua häiritseviksi. Ääripäässä olevan epävarmuuden erityispiirteisiin liittyvät tiedot voitaisiin ottaa huomioon tulevissa EUDAn ennakointitoimissa.

Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että kahden kehitetyn skenaarion kuvaukset on tarkoituksella venytetty mahdollisuuksien kirjon äärirajoille, kun taas tavanomaisen kehityksen skenaario etenee täysin keskellä. Näin voidaan tarkastella mahdollisimman monenlaisia vaikutuksia. Vaikka positiivinen skenaario saattaa ensi silmäyksellä vaikuttaa liian ruusuiselta ja epärealistiselta nykyisen kehityskaaren perusteella, sen arvo koostuu siitä, että se antaa lukijalle mahdollisuuden pohtia, miten politiikkatoimia voitaisiin ohjata kohti näitä tuloksia.

Keskeisiin tekijöihin perustuvat menetelmät

Keskeisiin tekijöihin perustuva menetelmä käyttää keskeisiä tekijöitä läpinäkyvän, systemaattisen ja täysin skaalautuvan prosessin perustana. Prosessin alussa tarkastellaan huolellisesti kaikkia tunnistettuja tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kyseiseen aihealueeseen (”vaikuttavat tekijät”). Kehityskulut, joilla on todennäköisesti merkittävä vaikutus, määritellään ”keskeisiksi tekijöiksi”. Kunkin keskeisen tekijän mahdolliset tulevat kehityssuunnat kuvataan tarkemmin kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijakyselyjen tai muiden lähteiden perusteella, minkä tuloksena syntyy useita ”ennusteita” kullekin keskeiselle tekijälle, joissa tuodaan esiin erilaisia tulevaisuuden kehityssuuntia.

Tulokset esitetään usein morfologisen laatikon muodossa, eli kaksiulotteisena päätösmatriisina, jossa jokaisen sarakkeen otsikkona on keskeisen tekijän nimi ja ennusteet on kuvattu sen alla, yksi ruutu kutakin ennustetta kohti (katso vaihe 3 alla olevassa kuvassa 2). Näin voidaan määrittää ja visualisoida, mitkä ennusteiden yhdistelmät ovat rakenteellisesti yhdenmukaisia, yhteensopivia ja johdonmukaisia. Skenaariot muodostuvat siis yhden ennusteen yhdistelmästä kutakin keskeistä tekijää kohden. Näiden pohjalta voidaan laatia skenaarioita (ns. skenaarioluonnoksia), joista kussakin kuvataan, miten erilaiset kehityskulut eri sosiaalialoilla voivat johtaa todennäköiseen tulevaan kehitykseen.

Systemaattisen luonteensa vuoksi prosessia voidaan suhteellisen helposti päivittää tai laajentaa tai supistaa lisäämällä, mukauttamalla tai poistamalla keskeisiä tekijöitä ja/tai ennusteita, jolloin skenaarioita voidaan nopeasti mukauttaa muuttuviin vaatimuksiin ja olosuhteisiin, jos ja kun uutta tietoa tulee ilmi. Tässä menetelmäkehyksessä on myös mahdollista lisätä ”mikroskenaarioita”, joilla tarkennetaan tiettyjä aiheita tai luodaan erityisiä alueellisia skenaarioita, joilla määritetään kehitys tietyllä alueella tai tietyssä maassa (mutta jotka ovat edelleen yhdenmukaisia puiteskenaarioiden tai makroskenaarioiden kanssa).

Kaavio 2. Yleiskatsaus EUDA-skenaarioiden luomisprosessin avaintekijöihin perustuvaan menetelmään

Vuoden 2024 päivitys

Skenaariot eivät ole muuttumattomia. Niitä on seurattava, testattava stressitesteillä ja päivitettävä. Jotta skenaariot olisivat mahdollisimman tehokkaita, niistä on tultava osa pysyvää prosessia, jossa niitä verrataan säännöllisesti viimeaikaiseen kehitykseen, niistä keskustellaan ja niitä mukautetaan ja jossa niistä tehdään uusia päätelmiä.

Tässä asiakirjassa kerrotaan, miten alkuperäisiä puiteskenaarioita on päivitetty. Tätä vuoden 2024 päivitystä varten Future Impacts tarkasteli uudelleen alkuperäistä pohjatyötään arvioidakseen, kuinka hyvin oletukset olivat pitäneet paikkansa, ja laati lyhyen kirjallisuuskatsauksen. On käynyt selväksi, että uudet kehityssuuntaukset, joita aiemmat keskeisissä tekijöissä ei ole täysin otettu huomioon, ovat vaikuttaneet huumausainealaan, ja useita näkökohtia on noussut esiin. Yksi näistä liittyy tekoälyn alalla nopeasti kehittyvään teknologiaan, toinen puolestaan jatkuvaan geopoliittiseen epävakauteen, jossa on nähtävissä ensimmäisiä merkkejä huumausaineiden käytöstä poliittisen vaikutusvallan luomiseksi. Myös uusien psykoaktiivisten aineiden ja synteettisten huumausaineiden yleistyminen, jonka odotetaan yleisesti kiihtyvän ja kasvavan EU:ssa ja sen ulkopuolella, esiintyy kaikissa kolmessa skenaariossa, ja niiden levinneisyys määräytyy muiden keskeisten tekijöiden kehityksen perusteella.

EUDA jatkaa näiden skenaarioiden kehittämistä myös tulevaisuudessa.

Viiteasiakirjat:

EUDA (Euroopan unionin huumausainevirasto) (2022), Huumausaineiden torjuntaa koskeva ennakointiohjeisto

EUDA (2023), The future of drug monitoring in Europe to 2030: a report summary the findings and lessons learned from the EMCDDA’futures study

EUDA (2024), Katsaus Euroopan huumetilanteeseen vuonna 2024 – keskeiset kehityssuunnat (Euroopan huumeraportti 2024)

Future Impacts (2022), 3 Skenaariota, 3 vaihtoehtoista riippuvuuksien tulevaisuutta vuodelle 2040. Presentation for the EMCDDA Scenario Engagement Workshop at LxAddictions22

JRC (Yhteinen tutkimuskeskus) (2023), Reference foresight scenarios: scenarios on the global standing of the EU in 2040

EEA (Euroopan ympäristökeskus) (2020), Population trends 1950–2100: global and within Europe

EEA (2021), Trends and projections in Europe 2021

IOM (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö) (2020), The future of migration to Europe

Kosow, H. ja Gaßner R. (2008), Methods of future and scenario analysis: overview, assessment and selection criteria. 

Oxfam (2020), Global megatrends: mapping the forces that affect us all. Oxfam International Discussion Papers

Huomautukset

(1) Ks. esim. Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) julkaisemat vuoden 2040 viiteskenaariot (JRC, 2023), EEA:n skenaariot sen kestävää Eurooppaa 2050 koskevassa hankkeessa (EEA, 2021), EUAA:n skenaarioiden käyttö vuoden 2023 raportissaan kansainvälisen suojelun tulevaisuudesta Euroopassa (EUAA, 2023a) tai Eurofoundin kartoitus oikeudenmukaisen siirtymän erilaisista mahdollisista sosioekonomisista tuloksista neljässä skenaariossa (Eurofound, 2023).

(2) 2. heinäkuuta 2024 EMCDDA:n nimi muuttuu Euroopan unionin huumevirastoksi (EUDA), ja sen toimivaltuudet laajenevat. Vaikka vuosina 2018–2024 käynnistetyt ennakointitoimet toteutettiin, kun organisaation nimi oli vielä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), tässä asiakirjassa virastosta käytetään sen uutta nimeä, EUDAa.

(3) Megatrendit määritellään pitkän aikavälin muutoksen liikkeellepaneviksi voimiksi, jotka ovat havaittavissa nykyhetkellä ja joilla on suuri vaikutus kaikkiin elämän osa-alueisiin maailmanlaajuisesti, ja tämä vaikutus jatkuu useiden vuosikymmenien ajan.

(4) Tähän sisältyivät EU:n viimeaikaiset ennakointitutkimukset, jotka koskivat samaa ajanjaksoa (vuoteen 2040 asti), sekä teokset, joissa käsiteltiin erityisesti huumausainealalle ominaisia kehityssuuntauksia.

(5) Vaikka skenaarioon liittyvän menetelmän eri lähestymistavoilla on kaikilla omat vahvuutensa ja heikkoutensa (ks. esim. Curry ja Schultz, 2009), skenaarioiden laatimisen modulaarinen tai morfologinen tapa (eli keskeisiin tekijöihin perustuva menetelmä) soveltuu parhaiten tämän hankkeen tarpeisiin. Menetelmä on alun perin kehitetty EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen (EU-JRC) tiimissä, ja menetelmästä on olemassa useita muunnelmia. Lisätietoja lähestymistavasta, esimerkiksi Kosow ja Gaßner (2008).

(6) Osallistujilla oli laaja alueellinen (myös Euroopan ulkopuolinen) ja ammatillinen tausta muun muassa tieteellisten ja lääketieteellisten yhteisöjen jäseninä ja asiaankuuluvien kansallisten laitosten ja EU:n toimielinten edustajina.

Kiitokset

Future Impacts ja sen tuki EUDAn ennakointiprosessin ohjaamisessa, mukaan lukien skenaarioiden ja niihin liittyvän työkalupakin kehittäminen.

Tietoa Future Impacts -konsulttiyhtiöstä

Future Impacts suunnittelee ja toteuttaa ennakointiprosesseja, jotka koskevat organisaatioiden ja yritysten tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ennakointihankkeissa tunnistetaan käytettävissä olevat vaihtoehdot tulevaisuuteen suuntautuneissa toimissa. Sitä varten käytämme muun muassa trendianalyyseja, skenaarioita ja Delfoi-kyselytutkimuksia sekä muita lähestymistapoja tai niiden yhdistelmiä. Yksilöllisten ennakointipelien kehittämisen ja toteuttamisen lisäksi keskitymme myös ennakointivalmiuksien kehittämiseen. Tuemme asiakkaitamme ennakointiin liittyvien valmiuksien ja osaamisen lisäämisessä koulutuksen, ohjeistojen ja valmennuksen avulla.

Future Impacts -logo

Top