Huumeiden pistokäyttö Euroopassa – nykytilanne (Euroopan huumeraportti 2025)
Vaikka huumeiden pistokäyttö on Euroopan unionissa jatkuvasti vähentynyt viime vuosikymmenen aikana, tämä käyttötapa aiheuttaa edelleen suhteettoman suuren osan huumeiden käyttöön liittyvistä sekä akuuteista että kroonisista terveyshaitoista. Tällä sivulla esitetään uusin analyysi huumeiden pistokäytöstä Euroopassa. Analyysi sisältää keskeiset tiedot huumeiden esiintyvyydestä kansallisella tasolla ja erikoissairaanhoitoon hakeutuvien käyttäjien keskuudessa sekä näkemyksiä ruiskujäämien analyysistä saaduista tuloksista ja muuta tietoa.
Tämä sivu on osa Euroopan huumeraporttia 2025, EUDA:n vuotuista katsausta huumetilanteeseen Euroopassa.
Viimeisin päivitys: 5.6.2025
Pistettävien huumeiden moninaisuus ja huumeiden monikäyttö lisäävät terveysriskejä
Viime vuosikymmenellä havaittu pistettävien huumeiden käytön väheneminen ensimmäistä kertaa huumehoitopalveluihin hakeutuvien keskuudessa Euroopan unionissa näyttää hidastuneen vuonna 2023. Pistokäyttö aiheuttaa edelleen kohtuuttoman määrän sekä akuutteja että kroonisia terveyshaittoja, jotka liittyvät laittomien huumeiden käyttöön. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista on pistänyt jotakin laitonta huumetta viimeisen vuoden aikana. Se osoittaa alan suuret haasteet sekä sen, että pistettävien huumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen pysyy keskeisenä kansanterveydellisenä prioriteettina.
Pistettäviä huumeita käyttävillä on suurempi riski saada veren välityksellä leviävien virusten, kuten HIV- ja hepatiitti B- ja C-virusten, aiheuttama infektio tai kuolla huumeiden yliannostukseen. Pistokäyttö voi myös pahentaa muita terveysongelmia tai aiheuttaa märkäpesäkkeitä, verenmyrkytyksen ja hermovaurioita. Heroiini on ollut tärkein pistettävä huume Euroopassa, mutta tilanne on muuttunut viime vuosina. Nykyään pistetään yhä enemmän myös muita huumeita, kuten kokaiinia, amfetamiineja, synteettisiä katinoneja, opioidiagonistilääkkeitä sekä monia uusia psykoaktiivisia aineita, joko yksinään tai muihin yhdistettynä. Vaikka pistokäytön tiedetään vaihtelevan huomattavasti eri maissa, viimeaikaiset ruiskujäämiä koskevat tutkimukset osoittavat myös, että pistettävien huumeiden käytössä on huomattavaa vaihtelua maan sisällä.
On tavanomaista, että ruiskujäämissä havaitaan useita aineita, kuten stimulantteja ja opioideja. Huumeiden monikäyttö voi myös lisätä huumeiden yliannostusriskiä. Lisäksi ruiskujen jäämistä on tunnistettu erilaisia lääkkeitä, kuten bentsodiatsepiineja, pregabaliinia ja metyylifenidaattia sekä anesteettista bentsokaiinia ja pyrrolidonia tai nootrooppista pirasetaamia. Joitakin voidaan käyttää väärennöksinä käyttäjän tietämättä. Huumeiden pistokäytön monimutkaisuuden ja monikäytön merkityksen tunnustamisella Euroopassa on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia sekä pistokäyttöön liittyvien haittojen ymmärtämisessä että niiden vähentämiseen tähtäävien toimien suunnittelussa.
Pistettäviin stimulantteihin, kuten kokaiiniin ja synteettisiin katinoneihin, liittyy yleensä käyttömalleja, joissa pistämistä tehdään usein, mikä on yhdistetty paikallisiin HIV-epidemioihin viime vuosikymmenen aikana Euroopassa. Tiheämpi pistokäyttö voi myös lisätä hepatiitti C -viruksen (HCV) uudelleen tarttumisen riskiä. Se voi uhata HCV-hoidon myönteistä vaikutusta, josta jotkin maat ovat ilmoittaneet (ks. myös Huumeisiin liittyvät tartuntataudit – nykytilanne Euroopassa). Metamfetamiinin pistokäyttöön liittyy samanlaisia riskejä, ja huumetta havaittiin vuonna 2023 suurina määrinä käytetyissä ruiskuissa eri puolilla Eurooppaa, muun muassa Ateenassa, Barcelonassa, Madridissa, Prahassa ja Tallinnassa. Tämä on huolestuttavaa, koska edelleen on useita viitteitä siitä, että huumeita pistämällä käyttävillä henkilöillä stimulanttien pistokäyttö näyttäisi yleistyvän. Lisäksi pistokäyttäjät saattavat käyttää stimulantteja korvaavina aineina silloin, kun opioideja, kuten heroiinia, on niukasti saatavilla.
Liuotettujen lääketablettien ja -kapseleiden pistämiseen sekä crack-kokaiiniin liittyy useita pitkän aikavälin riskejä, kuten verisuonivauriot sekä tarttuva sydämen sisäkalvon tulehdus ja muut bakteeri-infektiot. Huolta aiheuttaa myös erittäin voimakkaiden synteettisten opioidien, kuten fentanyylin ja sen johdannaisten ja bentsimidatsoliopioidien (nitatseenien) saatavuus, koska kuolemaan johtavien yliannostusten riski todennäköisesti kasvaa näiden aineiden pistokäytössä.
Huumehoidon tarjoamisen lisäksi haittoja vähentävät toimenpiteet, kuten steriilien pistovälineiden tarjoaminen, ovat yleisimpiä pistokäytön riskeihin kohdistuvia kansanterveydellisiä toimenpiteitä. Vaikka tällaiset toimet ovat kansainvälisten standardien mukaan Euroopassa suhteellisen korkeatasoisia, on selvää, että joillakin EU:n jäsenvaltioilla on haasteita tarjota pistohuumeiden käyttäjille kattavasti palveluja ja pääsy haittoja vähentäviin hoitoihin sekä ohjata heitä toimenpiteiden piiriin. Bulgariassa, Kroatiassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa on herättänyt huolta steriilien ruiskujen tarjonnan vähäisyys ja joissakin tapauksissa vähentyminen verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioihin, joista on vertailukelpoisia arvioita huumeiden pistokäytöstä (ks. myös Huumeisiin liittyvät tartuntataudit – nykytilanne Euroopassa). Veren välityksellä leviävien tartuntatautien riskin vähentäminen on ollut tällä alalla yksi ensisijaisista toimenpiteistä. Huolenaihe on edelleen keskeinen, mutta nyt tunnistetaan entistä selvemmin, että on tehtävä enemmän, jotta voitaisiin vähentää myös yliannostuskuolemia ja pistettävien huumeiden käyttöön liittyviä laajempia terveyshaittoja. Rikostekninen ja toksikologinen analyysi huume-eristä, joiden epäillään sisältävän erittäin voimakkaita aineita (esim. nitatseeneja), yhdistettynä nopeaan riskiviestintään, on tärkeä osa yliannostuksen ehkäisemisen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja sitä on laajennettava. Muita näihin tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä, mukaan lukien kotiin jaettava naloksoni ja huumeiden käyttöhuoneet, on yleisesti ottaen kehitetty vaatimattomammin, joten tämä on edelleen tärkeä panostusten ja palvelujen kohde.
Muuttuvat mallit huumeiden pistokäytössä, aineiden monipuolistuminen sekä nykyisten toimien tyypin ja tason riittävyys ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä sekä Euroopan unionin etulinjan työntekijöille että poliittisille päättäjille. Pistettävien huumeiden käyttö muuttuu edelleen. Tällä hetkellä sille ovat ominaista syrjäytyneet henkilöt, jotka pistävät ensisijaisesti opioidi- ja stimulanttipohjaisia aineita avoimissa huumeidenkäyttöpaikoissa, sekä metamfetamiinin ja katinonien kaltaisten aineiden käyttö joissakin tilanteissa ja alaryhmissä. Siksi pistokäyttöön liittyvien riskien tehokkaasta torjunnasta on tullut entistä kiireellisempi ja monimutkaisempi haaste.
Keskeiset tiedot ja suuntaukset
Pistettävien huumeiden käytön yleisyys
- Huumeiden pistokäyttöä koskevat arviot vaihtelevat Alankomaiden 0,1 käyttäjästä tuhatta asukasta kohti Viron kymmeneen käyttäjään tuhatta asukasta kohti. Erityisen suuria määriä ilmoitetaan myös Suomesta (7,4 käyttäjää tuhatta asukasta kohti), Tšekistä (6,1), Latviasta (6,1) ja Liettuasta (4,6) (kaavio 9.1 a).
- Opioidit ilmoitettiin tärkeimmäksi pistettäväksi huumeeksi useimmissa (20) niistä 24 maasta, joista on tietoa hoitoon vuonna 2023 hakeutuneista käyttäjistä. Matalan kynnyksen palveluista ja ruiskujäämien analyysista ESCAPE-hankkeessa saadut tiedot kuitenkin osoittavat stimulanttien kasvavan merkityksen huumeiden pistokäytössä. Se johtuu enimmäkseen huumeiden monikäytöstä.
- Euroopan unionissa huumeita pistämällä käyttäviä ihmisiä on arviolta eniten tiheimmin asutuissa maissa: Saksassa (107 316), Italiassa (105 652) ja Ranskassa (96 531) (kaavio 9.1 b).
- Huumeiden pistokäytön yleisyydeksi Euroopan unionissa arvioidaan 1,8 käyttäjää tuhatta 15–64-vuotiasta kohti (kaavio 9.1). Tämän mukaan Euroopan unionissa oli vuonna 2023 arviolta 520 000 pistettäviä huumeita käyttävää henkilöä tai 528 000, jos Norja lasketaan mukaan.
Pistettävien huumeiden käyttö erikoistuneeseen hoitoon osallistuvien keskuudessa
- Tiedot perustuvat 24 maahan, joista on saatavilla aiempia tietoja. Heroiinin ensisijaiseksi huumeekseen vuonna 2023 ilmoittaneista ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneista 18 prosenttia ilmoitti pistokäytön ensisijaiseksi käyttötavakseen. Määrä on pysynyt vakaana vuoteen 2022 verrattuna mutta laskenut 33 prosentista vuonna 2013. Tässä ryhmässä pistokäyttö vaihtelee maittain Espanjan ja Portugalin alle kymmenestä prosentista Bulgarian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian ja Slovakian vähintään 60 prosenttiin.
- Pistokäytön ensisijaiseksi käyttötavaksi ilmoittaa alle 1,5 prosenttia ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneista kokaiinin käyttäjistä, kaksi prosenttia ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneista amfetamiinin käyttäjistä ja viisi prosenttia ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneista metamfetamiinin käyttäjistä. On huomattava, että Slovakiassa lähes 60 prosenttia ensi kertaa hoitoon hakeutuneista metamfetamiinin käyttäjistä ilmoitti pääasialliseksi käyttötavakseen pistämisen.
- Kun neljän yleisimmän pistämällä käytettävän huumeen tiedot yhdistetään, Euroopassa ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneiden ja ensisijaisesti pistämällä huumeita käyttävien määrä on pudonnut viiteen prosenttiin vuonna 2023 (6 % vuonna 2022) vuonna 2018 kahdeksasta prosentista alkaneen usean vuoden laskun jälkeen (kaavio 9.2).
Ruiskujäämäanalyysit
ESCAPE-hankkeessa (eurooppalainen ruiskujen keruu- ja analyysihanke) pyritään tunnistamaan Euroopan unionin ja Norjan 19 kaupungin seurantaverkossa eri aineita, joita käytetään pistämällä. Vaikka tiedot eivät ole kansallisesti edustavia, ne antavat viitteitä erilaisesta paikallistason huumeidenkäytön dynamiikasta sen sijaan, että ne kuvastaisivat kansallisia kokonaistilanteita.
Pistettävien aineiden moninaisuus
- Aiempien vuosien tapaan vuoden 2023 tulokset osoittivat, että käytetyissä ruiskuissa havaittiin kaikissa osallistuvissa kaupungeissa paljon erilaisia aineita (kaavio 9.3). Se kuvastaa paikallisia markkinoita ja huumeita käyttävien henkilöiden eri väestöryhmiä.
- Yhteensä 3 276 käytetyn ruiskun testitulos oli osallistuvissa kaupungeissa positiivinen vähintään yhden huumeluokan osalta.
- Yhteensä havaittiin 91 eri ainetta 15 huumeluokasta.
- Lisäksi havaittiin 39 ainetta, jotka luokiteltiin joko väärennöksiksi (11) tai aineenvaihdunta- ja hajoamistuotteiksi (28).
Aineiden yhdistelmä
- Puolet ruiskuista sisälsi jäämiä kahdesta tai useammasta huumeiden ryhmästä, mikä voi viitata siihen, että huumeita pistämällä käyttävät henkilöt pistävät usein useampaa kuin yhtä ainetta tai että ruiskuja käytetään uudelleen.
- Ruiskuissa yleisin huumeiden yhdistelmä oli stimulantin ja jonkin opioidin seos: heroiini ja kokaiini (Amsterdam, Ateena, Barcelona, Köln, Dublin, Heraklion, Madrid, Patras, Thessaloniki); heroiini ja amfetamiini (Oslo); buprenorfiini/heroiini ja metamfetamiini (Praha); metadoni ja kokaiini (Split); nitatseenit ja kokaiini (Riika).
- Poikkeuksia olivat Budapest (synteettiset katinonit ja amfetamiinit), Helsinki (buprenorfiini ja bentsodiatsepiinit), Klaipeda (karfentaniili ja metadoni), Pariisi (kokaiini ja synteettiset katinonit), Tallinna (amfetamiini ja metamfetamiini) ja Vilna (karfentaniili ja testosteroni).
Opioidit
- Heroiini oli edelleen yleisin ruiskuissa havaittu huume kuudessa 19 kaupungista (Dublin, 99 %; Ateena, 92 %; Köln, 70 %; Oslo, 68 %; Heraklion, 47 %; Amsterdam, 43 %), mikä kertoo siitä, että ainetta on jatkuvasti saatavilla paikallisilla huumemarkkinoilla. Lisäksi huumetta havaittiin yli 50 prosentissa ruiskuista Barcelonassa (58 %) ja Thessalonikissa (52 %).
- Karfentaniili on fentanyylijohdannainen, ja sitä tavattiin yleisesti Liettuan kaupunkien Vilnan (95 %) ja Klaipedan (29 %) ruiskuissa. Vähemmässä määrin naapurimaan Latvian Riiassa (6 %).
- Voimakkaiden uusien synteettisten opioidien luokkaan kuuluvia nitatseeneja havaittiin Riiassa (metonitatseeni 66 %; isotonitatseeni 41 %) ja Tallinnassa (protonitatseeni 33 %; metonitatseeni 12 %; isotonitatseeni 6 %). Nitatseenien ohella ruiskujäämistä löydettiin joskus muita aineita, kuten amfetamiinia ja metadonia Tallinnassa sekä kokaiinia ja metadonia Riiassa.
- Buprenorfiinia havaittiin yleisesti Patraksessa (58 %), Helsingissä (39 %), Prahassa (37 %) ja Heraklionissa (32 %), kun taas metadonia havaittiin usein Splitin (83 %), Klaipedan (54 %), Dublinin (42 %) ja Riian (39 %) ruiskuissa.
- Ateenassa havaittiin tramadolia 17 prosentissa ruiskuista, ja morfiinia havaittiin seitsemässä prosentissa Pariisin ruiskuista.
Stimulantit
- Kokaiinia havaittiin yli 50 prosentissa ruiskuista kuudessa kaupungissa 19:stä (Dublin, 90 %; Barcelona, 89 %; Thessaloniki, 73 %; Riika, 64 %; Köln, 62 %; Madrid, 56 %).
- Synteettisiä katinoneja havaittiin yleisesti Budapestissa (69 %), Pariisissa (65 %), Madridissa (46 %) ja vähemmässä määrin Amsterdamissa (15 %) ja Helsingissä (14 %). Osallistuvissa kaupungeissa havaittiin yhteensä 13 erillistä katinonia, joista useimmin havaittiin 3-CMC:tä, N-etyylinorpentedronia, mefedronia, 4-CMC:tä ja alfa-PVP:tä.
- Metamfetamiinia havaittiin useimmissa ruiskuissa Prahassa (66 %), neljäsosassa Ateenassa (25 %) ja yli kymmenessä prosentissa ruiskuista Madridissa (19 %), Tallinnassa (12 %) ja Barcelonassa (11 %).
- Amfetamiinia oli useimmissa ruiskuissa Tallinnassa (67 %) ja Oslossa (52 %) ja vähintään 20 prosentissa ruiskuista Splitissä (26 %), Helsingissä (23 %) ja Budapestissa (20 %).
Bentsodiatsepiinit ja muut lääkkeet
- Bentsodiatsepiineja havaittiin 37 prosentissa Helsingin ruiskuista (alpratsolaami, midatsolaami) ja kymmenessä prosentissa Ateenan ja Dublinin ruiskuista (alpratsolaami, diatsepaami).
- Pregabaliinia (kouristuksia ehkäisevä lääke) havaittiin 16 prosentissa Dublinin ruiskuista ja vähäisemmässä määrin Heraklionissa (5 %), Ateenassa (1 %) ja Thessalonikissa (alle 1 %). Bentsokaiinia (anesteettinen lääke) havaittiin 12 prosentissa Dublinin ruiskuista.
- Pirasetaamia (jota käytetään tietoisuuden tehostajana) havaittiin 52 prosentissa ruiskuista Barcelonassa.
- Metyylifenidaattia (stimulanttilääke ADHD:n hoitoon) oli 15 prosentissa Kölnin ruiskuista.
- Testosteronia oli ruiskuissa Vilnassa (13 %) ja Klaipedassa (8 %).
Lisätietoja on julkaisussa Drug-related infectious diseases: health and social responses.
Lähdetiedot
Jäljempänä ovat tiedot, joita on käytetty tämän sivun infografiikkojen ja kaavioiden tuottamiseen.
Kaikki vuoden 2025 Euroopan huumeraportin lähdetiedot, mukaan luettuina metatiedot ja menetelmiä koskevat huomautukset, ovat saatavilla dataluettelossa.
Osaa näistä tiedoista on käytetty jäljempänä infografiikan, kaavioiden ja vastaavan aineiston tuottamisessa.
