Huumeiden pistokäyttö Euroopassa – nykytilanne (Euroopan huumeraportti 2024)

Vaikka huumeiden pistokäyttö on jatkuvasti vähentynyt Euroopan unionissa viime vuosikymmenen aikana, tämä käyttötapa aiheuttaa edelleen suhteettoman suuren osan huumausaineiden käyttöön liittyvistä sekä akuuteista että kroonisista terveyshaitoista. Tällä sivulla esitetään uusin analyysi huumeiden pistokäytöstä Euroopassa. Analyysi sisältää keskeiset tiedot huumeiden esiintyvyydestä kansallisella tasolla ja erikoissairaanhoitoon hakeutuvien asiakkaiden keskuudessa sekä näkemyksiä ruiskujäämien analyysistä saaduista tuloksista ja muuta tietoa.

Tämä sivu on osa Euroopan huumeraporttia 2024, EMCDDA:n vuotuista katsausta huumausainetilanteeseen Euroopassa.

Table of contents/Search

Table of contents/Search

Search within the book

Operator

Any match

Exact term match only

Select any filter and click on Search to see results

Close

Päivitetty viimeksi: 11.6.2024

Nyt käytössä olevat pistettävät aineet, joista aiheutuu vakavia terveyshaittoja

Vaikka huumeiden pistokäyttö on jatkuvasti vähentynyt Euroopan unionissa viime vuosikymmenen aikana, tämä käyttötapa aiheuttaa edelleen suhteettoman suuren osan huumausaineiden käyttöön liittyvistä sekä akuuteista että kroonisista terveyshaitoista. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt jotakin laitonta huumausainetta viimeisen vuoden aikana. Se kuvastaa alan suuria haasteita ja sitä, että pistohuumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentäminen pysyy keskeisenä kansanterveydellisenä prioriteettina.

Pistohuumeiden käyttäjillä on suurempi riski saada veren välityksellä tarttuvia infektioita tai kuolla huumeiden yliannostukseen. Pistokäyttö voi myös pahentaa muita terveysongelmia tai aiheuttaa märkäpesäkkeitä, verenmyrkytyksen ja hermovaurioita. Heroiini on ollut tärkein pistohuume Euroopassa, mutta tilanne on muuttunut viime vuosina. Nykyään pistetään yhä enemmän myös muita huumausaineita, kuten amfetamiineja, kokaiinia, synteettisiä katinoneja, opioidiagonisteja ja muita lääkkeitä sekä monia uusia psykoaktiivisia aineita, joko yksinään tai muihin yhdistettynä. Vaikka pistokäytön tiedetään vaihtelevan huomattavasti eri maissa, viimeaikaiset ruiskujäämiä koskevat tutkimukset osoittavat myös, että pistohuumeiden käytössä on huomattavaa vaihtelua maan sisällä. On tavanomaista, että ruiskujäämissä havaitaan useita aineita, kuten stimulantteja ja opioideja. Huumeiden yhdistelmäkäyttö voi myös lisätä huumeiden yliannostusriskiä. Huumeiden pistokäytön monimutkaisuuden ja yhdistelmäkäytön merkityksen tunnustamisella Euroopassa on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia sekä pistokäyttöön liittyvien haittojen ymmärtämisessä että niiden vähentämiseen tähtäävien toimien suunnittelussa.

Pistettäviin stimulantteihin, kuten kokaiiniin ja synteettisiin katinoneihin, liittyy yleensä enemmän usein tapahtuvan pistämisen käyttömalleja, mikä on yhdistetty paikallisiin HIV-epidemioihin viime vuosikymmenen aikana Euroopassa. Metamfetamiinin pistokäyttöön liittyy samanlaisia riskejä. Tämä on huolestuttavaa, koska on useita viitteitä siitä, että huumeita pistämällä käyttävillä henkilöillä stimulanttien pistokäyttö näyttäisi yleistyvän Lisäksi pistokäyttäjät saattavat käyttää stimulantteja korvaavina aineina silloin, kun opioideja, kuten heroiinia, on niukasti saatavilla.

Liuotettujen lääketablettien ja -kapseleiden pistämiseen sekä crack-kokaiiniin liittyy useita pitkän aikavälin riskejä, kuten verisuonivauriot sekä tarttuva sydämen sisäkalvon tulehdus ja muut bakteeri-infektiot. Huolta aiheuttaa myös erittäin voimakkaiden synteettisten opioidien, kuten fentanyylin ja sen johdannaisten, saatavuus, sillä ne voivat aiheuttaa hengenvaarallisen hengityslaman, joka johtaa yliannostuksissa kuolemaan. Nämä riskit todennäköisesti kasvavat näiden aineiden pistokäytössä. Erittäin voimakkaat bentsimidatsoliopioidit (nitatseenit), jotka voivat olla fentanyyliä voimakkaampia, olivat mukana kolmessa paikallisessa myrkytystapauksessa Ranskassa (1) ja Irlannissa (2) vuonna 2023, jolloin heroiinina myytyjen nitatseenien käyttö johti useisiin yliannostuksiin (ks. myös Uudet psykoaktiiviset aineet – nykytilanne Euroopassa).

Huumehoidon tarjoamisen lisäksi haittoja vähentävät toimenpiteet, kuten steriilien pistovälineiden tarjoaminen, ovat yleisimpiä pistokäytön riskeihin kohdistuvia kansanterveydellisiä toimenpiteitä. Vaikka tällaiset toimet ovat kansainvälisten standardien mukaan Euroopassa suhteellisen korkeatasoisia, on selvää, että joillakin EU:n jäsenvaltioilla on haasteita tarjota pistohuumeiden käyttäjille kattavasti palveluja ja pääsy haittoja vähentäviin hoitoihin sekä ohjata heitä toimenpiteiden piiriin. Esimerkiksi Bulgariassa, Italiassa, Kyproksella, Unkarissa ja Romaniassa neula- ja ruiskuohjelmien kattavuus on alhainen verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioihin, joista on vertailukelpoisia arvioita huumeiden pistokäytöstä. Tarve vähentää veren välityksellä leviävien tartuntatautien riskiä on ollut jo pitkään yksi ensisijaisista toimenpiteistä. Huolenaihe on edelleen keskeinen, mutta nyt tunnistetaan entistä selvemmin, että on tehtävä enemmän, jotta voitaisiin vähentää myös yliannostuskuolemia ja pistettävien huumeiden käyttöön liittyviä laajempia terveyshaittoja. Rikostekninen ja toksikologinen analyysi huume-eristä, joiden epäillään sisältävän erittäin voimakkaita aineita (esim. nitatseeneja) yhdistettynä nopeaan riskiviestintään, on tärkeä osa yliannostuksen ehkäisemisen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja sitä on laajennettava. Muita näihin tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä, mukaan lukien jaettava naloksoni ja huumeiden käyttöhuoneet, on yleisesti ottaen kehitetty vaatimattomammin, joten tämä on edelleen tärkeä investointien ja palvelujen kohde.

Muuttuvat mallit huumeiden pistokäytössä, aineiden monipuolistuminen sekä nykyisten toimien tyypin ja tason riittävyys ovat edelleen keskeisiä kysymyksiä sekä Euroopan unionin eturintamassa oleville työntekijöille että poliittisille päättäjille. Suonensisäisiä huumeita käyttävien ihmisten alaryhmät muuttuvat. Tällä hetkellä niille on ominaista syrjäytyneet henkilöit, jotka käyttävät pistämällä ensisijaisesti opioidi- ja stimulanttipohjaisia aineita avoimissa huumeidenkäyttöpaikoissa, sekä metamfetamiinin ja katinonien kaltaisten aineiden käyttö joissakin ympäristöissä ja alaryhmissä. Siksi pistokäyttöön liittyvien riskien tehokkaasta torjunnasta on tullut entistä kiireellisempi ja monimutkaisempi haaste.

Keskeiset tiedot ja suuntaukset

Pistettävien huumeiden käytön yleisyys

• Ainoastaan 18 maalla on arviot huumeiden pistokäytön yleisyydestä vuodesta 2015 lähtien, ja arviot vaihtelevat Alankomaiden alle 0,1:stä 1 000:ta 15-64-vuotiasta kohti ja Viron yli 10:een 1 000:ta kohti. Opioidit ilmoitetaan tärkeimmäksi pistohuumeeksi useimmissa (19) niistä 22 maasta, joista on tietoa hoitoon vuonna 2022 hakeutuvista asiakkaista.
• Kun suuren riskin opioidien ja stimulanttien käyttäjiä koskevia väestöarvioita mukautetaan pistokäyttäjien huumehoitoon osallistuvien osuuteen, arvio pistokäytön yleisyydestä on 1,8 tuhatta 15–64-vuotiasta henkilöä kohti. Tämän mukaan Euroopan unionissa oli vuonna 2022 arviolta 504 000 pistohuumeita käyttävää henkilöä tai 512 000, jos Norja lasketaan mukaan (kuvio 9.1).

Pistettävien huumeiden käyttö erikoistuneeseen hoitoon osallistuvissa asiakkaissa

• Vuonna 2022 tai viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan ensimmäistä kertaa erikoistuneeseen huumehoitoon tulleista asiakkaista, joiden ensisijainen huume oli heroiini, 18 prosenttia (37 % vuonna 2013) ilmoitti pääasialliseksi käyttötavaksi pistämisen. Tässä ryhmässä pistokäyttö vaihtelee maittain Belgian, Espanjan, Ranskan ja Portugalin alle 10 prosentista Bulgarian, Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Romanian ja Slovakian vähintään 60 prosenttiin.
• Pistokäytön ensisijaiseksi käyttötavaksi ilmoittaa alle yksi prosentti ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvista kokaiinin käyttäjistä, kaksi prosenttia ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvista amfetamiinin käyttäjistä ja 16 prosenttia kertaa hoitoon hakeutuvista metamfetamiinin käyttäjistä. On huomattava, että Tšekissä ja Slovakiassa yli 90 prosenttia ensi kertaa hoitoon hakeutuneista metamfetamiinin käyttäjistä ilmoitti pääasialliseksi käyttötavakseen pistämisen.
• Kun neljän yleisimmän pistämällä käytettävän huumeen tiedot yhdistetään, Euroopassa ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien ja ensisijaisesti pistämällä huumeita käyttävien asiakkaiden määrä on pudonnut 10 prosentista (2017) 7 prosenttiin (2022) (kuvio 9.2).

Ruiskujäämäanalyysit

• ESCAPE-verkoston 12 kaupungissa 11 EU:n jäsenvaltiossa vuosina 2021–2022 tekemässä 1 845 käytetyn ruiskun analyysissä havaittiin 54 psykoaktiivista ainetta. Nämä tiedot eivät ole valtakunnallisesti edustavia. Siksi ne olisi nähtävä pikemminkin merkkeinä monimuotoisuudesta huumeiden käytön dynamiikassa paikallistasolla kuin yleisestä kansallisesta tilanteesta.
• Heroiini oli edelleen yleisimmin havaittu huume viidessä 12:sta osallistuvasta kaupungista, mutta stimulantteja, pääasiassa kokaiinia, löydettiin ruiskuista kaikissa kaupungeissa. Niitä havaittiin suuressa osassa (yli 50 %) ruiskuista, joista otettiin näytteet Ateenassa (kokaiini), Kölnissä (kokaiini), Dublinissa (kokaiini), Thessalonikissa (kokaiini), Prahassa (metamfetamiini), Oslossa (amfetamiini), Tallinnassa (amfetamiini) ja Pariisissa (synteettiset katinonit) (kuvio 9.3).
• Opioidiagonistilääkkeiden pistokäyttö oli yleistä joissakin kaupungeissa. Buprenorfiinia havaittiin yli 30 prosentissa ruiskuista Helsingissä, Prahassa ja Thessalonikissa ja metadonia yli 30 prosentissa ruiskuista Dublissa, Riiassa ja Vilnassa. Myös bentsodiatsepiineja havaittiin, joskin vähemmän (yli 5 prosentissa ruiskuista Helsingissä, Dublinissa ja Tallinnassa). Karfentaniilia löydettiin yleisesti ruiskuissa Vilnassa (92 %) ja Riiassa (29 %). Toista voimakasta synteettistä opioidia, isotonitatseenia, havaittiin 10 prosentissa ruiskuista Tallinnassa ja 26 prosentissa Riiassa. Ksylatsiinia, joka on voimakas eläinlääkkeeksi tarkoitettu rauhoittava aine, havaittiin Riiassa 25:ssä ruiskussa 194:stä (13 %), ja sitä esiintyi yhdessä isotonitatseenin tai metonitatseenin kanssa kaikissa 25:ssä ruiskussa ja yhdessä karfentaniilin kanssa kolmessa ruiskussa.
• Kaiken kaikkiaan kolmasosassa ruiskuista oli jäämiä kahdesta tai useammasta huumeluokasta, mikä viittaa usean aineen käyttöön tai ruiskutusvälineiden uudelleenkäyttöön. Yleisin yhdistelmä oli stimulantti ja opioidi.
• Ruiskujäämäanalyysiä koskevat alustavat tiedot vuodelta 2023 tukevat nykyisiä suuntauksia. Tallinnassa puolet ruiskuista (77 ruiskua 154:stä) sisälsi protonitatseenia, joka on voimakas synteettinen opioidi. Tämä viittaa siihen, että nitatseeneja saa jatkuvasti paikallisilta huumemarkkinoilta. Dublinissa analysoiduissa 155 ruiskussa ei löytynyt nitatseeneja. Sen sijaan heroiinia havaittiin 150 ruiskussa (97 %) ja kokaiinia 139 ruiskussa (90 %), mikä johtui huumeiden yhdistelmäkäytöstä tai ruiskujen uudelleenkäytöstä tai molemmista. Budapestissä analysoiduista 147 ruiskusta havaittiin katinoneja 101:ssä (69 %) ja amfetamiinia 35:ssa (24 %) ja heroiinia 22:ssa (15 %), mikä viittaa synteettisten stimulanttien suurempaan rooliin paikallisilla huumemarkkinoilla. Splitissa analysoiduista 159 ruiskusta metadonia havaittiin 132:ssa (83 %), kun kokaiinia havaittiin 67:ssä (44 %) ja amfetamiinia 41:ssä (24 %) ruiskussa. Tämä kuvastaa erilaista käytön dynamiikkaa. Helsingissä analysoiduista 163 ruiskusta buprenorfiinia ja amfetamiinia havaittiin edelleen runsaasti, kun bentsodiatsepiinejä, joista suurin osa oli alpratsolaamia, havaittiin 60 ruiskussa (37 %).

Lähdetiedot

Tiedot, joita on käytetty tämän sivun infografiikkojen ja kaavioiden tuottamiseen, löytyvät alta.

Näytä lähdetaulukot