Huumeisiin liittyvät tartuntataudit – nykytilanne Euroopassa (Euroopan huumeraportti 2024)

Huumeita pistämällä käyttävät henkilöt ovat vaarassa saada tartuntatauteja jaettujen huumeidenkäyttövälineiden välityksellä. Tällä sivulla esitetään uusin analyysi huumeisiin liittyvistä tartuntataudeista Euroopassa. Analyysi sisältää keskeiset tiedot HIV- ja hepatiitti B- ja C-virustartunnoista.

Tämä sivu on osa Euroopan huumeraporttia 2024, EMCDDA:n vuotuista katsausta huumausainetilanteeseen Euroopassa.

Table of contents/Search

Table of contents/Search

Search within the book

Operator

Any match

Exact term match only

Select any filter and click on Search to see results

Close

Päivitetty viimeksi: 11.6.2024

HIV-tapausten palautuminen pandemiaa edeltäneelle tasolle tuo esiin palvelujen kehittämistarpeet

Huumeiden pistokäyttäjillä on esimerkiksi hepatiitti B:n ja C:n sekä HIV:n tartuntariski huumeidenkäyttövälineiden yhteiskäytön kautta. Nämä infektiot voivat aiheuttaa kroonisia sairauksia, jotka voivat johtaa vakaviin terveyshaittoihin, kuten kuolemaan. Vaikka pistettävien huumeiden käyttöön liittyvät uudet HIV-tartunnat ovat vähentyneet Euroopan unionissa pitkällä aikavälillä, yli puolessa tietoja toimittaneista maista uusien HIV-tapausten määrä kasvoi vuonna 2022 vuoteen 2021 verrattuna (kuvio 10.1). Vuonna 2022 havaittu nousu voi johtua osittain siitä, että HIV:n testaaminen kasvoi sen jälkeen, kun covid-19-pandemiaan liittyvät liikkumisrajoitukset poistettiin ja terveyspalvelujen (HIV-testaus mukaan luettuna) toiminta palasi pandemiaa edeltävälle tasolle. Toinen mahdollinen ilmoitusten lisääntymiseen vaikuttava tekijä on se, että HIV-diagnoosin saaneiden ihmisten liikkuminen Euroopassa on kasvanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen. Näitä tietoja on tulkittava varoen, sillä ne eivät välttämättä viittaa uusien tartuntojen määrän kasvuun. Ne eivät myöskään välttämättä kyseenalaista HIV-tartuntojen vähenemistä pitkällä aikavälillä. Vuoden 2010 jälkeen todettu 38 prosentin lasku jää kuitenkin alle Maailman terveysjärjestön (WHO) 75 prosentin vähennystavoitteen, mikä osoittaa, että lisätoimet edelleen ovat tarpeen.

Lisähuolena on, että vuonna 2022 yli 40 prosenttia uusista HIV-diagnooseista, jotka liittyivät huumausaineiden pistokäyttöön Euroopan unionissa, diagnosoitiin myöhään. Myöhään HIV-diagnoosin saaneilla potilailla on suurempi HIV:iin liittyvä sairastuvuuden ja kuolleisuuden riski, ja heidän vasteensa antiretrovirushoitoon voi olla huonompi. Pistohuumeita käyttäville henkilöille tehtävä vapaaehtoinen ja luottamuksellinen tartuntatautien testaus on edellytys sille, että heidät voidaan ohjata hoitoon.

Vuoteen 2022 mennessä yksikään EMCDDA:lle raportoivista maista ei ollut vielä saavuttanut kaikkia WHO:n 95-95-95-tavoitteita, jotka liittyvät HIV-positiivisten pistohuumeita käyttävien henkilöiden jatkuvaan hoitoon. Tavoitteena on, että 95 prosenttia HIV-tartunnan saaneista testataan, 95 prosenttia heistä saa antiretrovirushoitoa ja 95 prosenttia heistä saavuttaa viruskuorman tavoitetason vuoteen 2030 mennessä. Yleensä on kuitenkin vähemmän todennäköistä, että HIV-positiiviset huumeiden pistokäyttäjät saavat diagnoosin, pääsevät hoitoon ja saavuttavat viruskuorman tavoitetason. Tämä lisää HI-virukseen liittyvän sairastuvuuden ja kuolleisuuden sekä viruksen leviämisen riskiä. EMCDDA:n ja ECDC:n uudet ohjeet, jotka koskevat tartuntatautien ehkäisemistä ja kontrollointia huumeiden pistokäyttäjien keskuudessa, tukevat räätälöityjen yhteisöpohjaisten testauspalvelujen käyttöönottoa. Tähän kuuluu esimerkiksi testaus virallisten terveydenhuoltoympäristöjen ulkopuolella, kuten kenttätyössä. Siinä korostuu se, että eheä lähestymistapa testaamiseen ja hoitoon ohjaamiseen on tehokas tapa vähentää terveyteen liittyvää epätasa-arvoa. Huumehaittojen vähentämiseen tähtäävät lähestymistavat nähdään nyt olennaisen tärkeinä keinoina vähentää HIV-tartuntoja huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa. Haittoja vähennetään etenkin tarjoamalla steriilejä pistovälineitä – myös vankiloissa ja apteekeissa. Maksuttomien neulojen ja ruiskujen kattavuus ja saatavuus on kuitenkin edelleen riittämätöntä monissa maissa, sillä vain viisi niistä 17 maasta, joista on saatavilla tietoja, saavutti WHO:n palveluntarjontatavoitteet vuonna 2022 (kuvio 10.3). Varman rahoituksen saaminen haittoja vähentäviä palveluja varten, jotka on tarkoitettu huumeita pistämällä käyttäville henkilöille, voi olla haaste joissakin maissa. Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina kohdanneet rahoitus- ja hankintaongelmia, mikä on johtanut palvelujen tarjonnan vähenemiseen. Kun ruiskujen tarjonta väheni Sofiassa, huumehoitokeskusten rutiininomaisesti tekemistä diagnosointitesteistä saatujen HIV-tartuntojen esiintyvyysluvut kasvoivat ja olivat 15 prosenttia vuonna 2022, mikä osoittaa tartuntariskin kasvavan, kun palvelutaso on riittämätön.

Norja aikoo pysäyttää HCV:n leviämisen huumeiden pistokäyttäjiin kohdistuvana kansanterveydellisenä uhkana

Euroopassa huumeita pistämällä käyttävillä henkilöillä on usein krooninen virushepatiitti, ja pistokäyttö on yleisin uusiin HCV-diagnooseihin liittyvä riskitekijä. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että vähintään 36 prosenttia kroonisen HCV:n kokonaisesiintyvyydestä EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa ja Islannissa liittyy huumeiden pistokäyttöön. On myös näyttöä siitä, että haittojen vähentämiseen liittyvät palvelut, kuten neula- ja ruiskuohjelmat sekä opioidiagonistihoidon tarjoaminen, voivat vähentää HCV:n leviämisen riskiä. Kuten aiemmin todettiin, näiden toimenpiteiden kattavuus ja saatavuus vaihtelevat huomattavasti Euroopan maiden välillä (kuvio 10.4). HCV-infektioon liittyviä haittoja käsiteltäessä on tärkeää tunnistaa henkilöt, joilla on krooninen virusinfektio, koska he ovat riskissä saada kirroosin ja syövän ja voivat levittää virusta pistovälineistä, jotka ovat olleet kosketuksissa heidän verensä kanssa. Monissa maissa HCV-testeille ja -hoidolle on kuitenkin esteitä, mikä voi johtaa siihen, että monet HCV-infektiot jäävät diagnosoimatta ja hoitamatta.

Tiedot ovat NUTS-luokituksen tasoilla 2 ja 3. Tietoa NUTS-luokituksesta (tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö) on Eurostatin verkkosivustolla. Tietojen puute NUTS:n 2 tai 3 tasolta ei tarkoita sitä, että toimenpidettä ei olisi saatavilla maassa.

Ajalliset suuntaukset pistohuumeita käyttävien henkilöiden aktiivisen HCV-infektion esiintyvyydessä ovat hyödyllisiä ennaltaehkäisyn ja hoidon vaikutusten seurannassa. EMCDDA seuraa kansallista edistystä eliminointibarometrinsa avulla. EMCDDA:lle tietoja ilmoittavista maista vain Norjalla on näyttöä siitä, että maa on vähentänyt pistohuumeita käytävien henkilöiden virusperäisen HCV:n esiintyvyyttä 80 prosenttia vuosina 2015–2021. Tuo osuus tarvitaan, jotta saavutetaan HCV:n kitkemistä koskeva kestävän kehityksen tavoite 3.3 vuoteen 2030 mennessä. Aktiivisen HCV-infektion esiintyvyys väheni yli 80 prosenttia vuosien 2015 (46 %) ja 2022 (8,9 %) välillä Oslossa. Esiintyvyyttä mitattiin HCV-RNA:lla suuressa seroprevalenssitutkimuksessa pistohuumeita käyttäviltä henkilöiltä, jotka olivat haittoja vähentävien palvelujen piirissä. Aktiivisten tartuntojen esiintyvyydessä havaittiin samankaltainen suuntaus Bergenissä ja Stavangerissa. Mallintamistyön mukaan huumeita pistokäyttävillä henkilöillä esiintyvyys väheni vastaavana aikana 79 prosenttia kansallisella tasolla.

Puuttuminen huumeiden riskikäytön ja seksuaalisen käyttäytymisen vuorovaikutukseen edellyttää usean viranomaisen kumppanuuksia.

Laittomien stimulanttien ja muiden huumeiden käyttö miesten kanssa seksiä harrastavien miesten välillä joskus pitkäkestoisten ryhmäseksikohtaamisten helpottamiseksi tunnetaan nimellä chemsex. Tähän käyttöön liittyviä aineita ovat synteettiset stimulantit ja rauhoittavat ja dissosiatiiviset aineet. Joissakin tilanteissa erittäin riskialtista huumeidenkäyttöä ja seksuaalista käyttäytymistä voi esiintyä samanaikaisesti, mikä tekee tästä osa-alueesta tärkeän tiedottamisen ja haittojen vähentämisen kohteen. Joidenkin näiden huumeiden erittäin riskialtis käyttö, mukaan lukien pistokäyttö, altistaa infektiosairauksille, akuuteille huumemyrkytyksille ja muille terveysongelmille. Huumeita näin käyttävät henkilöt eivät useinkaan ole huumehoitoklinikoiden asiakkaita mutta saattavat olla yhteydessä muihin palveluihin, kuten seksuaaliterveyspalveluihin. Tehokkaiden haittoja vähentävien ratkaisujen tarjoaminen henkilöille, joiden käyttäytyminen on erittäin riskialtista, on edelleen haasteellista, ja räätälöityjen toimien kehittäminen on tarpeen. Euroopassa huume- ja seksuaaliterveyteen liittyvien ongelmien hoitopalvelut rahoitetaan yleensä toisistaan erillisinä, joten niihin liittyvät kelpoisuuskriteerit poikkeavat toisistaan ja niitä sijoitetaan harvoin samaan paikkaan. Siksi integroidun hoidon tarjoaminen on vaikeaa henkilöille, jotka altistuvat suojaamattoman seksin ja suuririskisen huumeidenkäytön kaksinkertaiselle riskille sukupuolisen kanssakäymisen ja huumeiden käytön yhteydessä.

Maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vielä lisää investointeja

EU:n poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet WHO:n maailmanlaajuisiin terveysalan strategioihin aidsin sekä virushepatiitin ja sukupuoliteitse tarttuvien epidemioiden lopettamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin lisäinvestointeja haittoja vähentäviin palveluihin, testaukseen ja hoitoon ohjaukseen, sillä tarjonta on edelleen riittämätöntä monissa maissa. Sen vuoksi tarvitaan suurempia ponnisteluja tulevien epidemioiden ehkäisemiseksi ja tartuntojen vähentämiseksi sekä HIV-, HCV- ja HBV-infektioiden ja muiden infektioiden aiheuttaman tautitaakan vähentämiseksi henkilöillä, jotka käyttävät huumeita pistämällä.

Keskeiset tiedot ja suuntaukset

HIV/AIDS

• Vuonna 2022 Euroopan unionissa tehtiin 968 uutta ilmoitusta huumeiden pistokäyttöön liittyvistä HIV-tartunnoista, kun edellisenä vuonna niitä tehtiin 662 (kuvio 10.5).
• Myös huumeiden pistokäyttöön liittyvien uusien HIV-tapausten osuus kasvoi vuosina 2021–2022. Uudet tapaukset, joiden tartuntareitti on tiedossa kasvoivat 4,8 prosentista 5,9 prosenttiin. Vuonna 2022 huumeiden pistokäyttöön liittyvien uusien HIV-tapausten osuus oli yli 10 prosenttia suurempi Latviassa (25 %), Suomessa (21 %), Luxemburgissa (19 %), Kreikassa (15 %), Liettuassa (14 %), Saksassa (11 %) ja Norjassa (11 %).
• Vuonna 2022 Euroopan unionissa ilmoitettiin 165 uutta aids-diagnoosia, jotka liittyivät huumeiden pistokäyttöön.
• Viivästynyt diagnoosin saaminen ja myöhästynyt hoidon aloittaminen syrjäytyneissä väestöryhmissä todettiin keskeiseksi ominaisuudeksi viimeisimmässä HIV-tartunnan saaneessa ryhmässä Euroopan unionissa. Lombardian alueelle Italiassa sijoittuvassa ryhmässä oli 20 analyyttisesti toisiinsa liittyvää tartuntaa, jotka oli saatu vuosina 2006–2022 ja jotka perustuivat samaan HIV-kantaan, jossa oli resistenssiin liittyviä mutaatioita.

HCV ja HBV

• Viidessä Euroopan maassa on tehty hiljattain arvio aktiivisen HCV-infektion esiintyvyydestä henkilöillä, jotka pistokäyttävät huumeita, ja pääsystä palvelujen piiriin. Seroprevalenssitutkimuksista saatu aktiivisen HCV-infektion esiintyvyys vaihteli vajaasta 9 prosentista (Oslo, 2022) 27 prosenttiin (Baijeri, 2022), kun rutiininomaisten HCV-diagnostisten testien tulokset vaihtelivat 15 prosentista (Belgia, 2019) 59 prosenttiin (Itävalta, 2020) ja 62 prosenttiin (Ruotsi, 2014) (kuvio 10.6).
• HCV-diagnoosin ja -hoidon tilannekuvat useissa Euroopan maissa antavat tietoa hoitoon ohjauksesta. Vuonna 2022 Kreikan hoito-ohjelmista saadut tiedot osoittivat, että 26 prosenttia HCV-RNA-testissä positiivisen tuloksen saaneista pistokäyttäjistä 85 prosenttia ilmoitti saaneensa hoitoa, ja 54 prosenttia HCV-diagnoosin saaneista saattoi hoidon loppuun. Norjassa Oslossa huumepalveluissa käyneiden huumeidenkäyttäjien keskuudessa vuosittain tehdyssä seroprevalenssitutkimuksessa todettiin HCV-RNA:n esiintyvyyden vähentyneen merkitsevästi vuosien 2015 (46 %) ja 2022 (8,9 %) välillä, mikä kuvastaa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta.
• Vuonna 2023 pistohuumeiden käyttäjillä oli viidessä EU:n jäsenvaltiossa kliinisiä tai taloudellisia esteitä pääsyssä välittömästi vaikuttavaan hepatiitti C -hoitoon.
• Viimeisimpien seroprevalenssitutkimusten perusteella saadut arviot HBV-infektiosta (mitattuna hepatiitti B:n pinta-antigeenin esiintymisenä) pistokäyttäjillä vaihtelivat 0,4 prosentista (Tšekki, 2022) 5,3 prosenttiin (Espanja, 2021).
• Vuonna 2023 20 EU:n jäsenvaltiolla oli virushepatiittia koskeva toimintalinja, joka kattoi myös huumeita pistämällä käyttävät henkilöt. HCV, HBV ja HIV:n testauksen ja hoidon yhdistäminen haittojen vähentämiseen, huumehoitoon ja vankiloiden terveyspalveluihin on olennaista, jotta huumeita pistämällä käyttäviä henkilöitä koskevien jatkuvan hoidon tavoitteet saavutetaan.

Lähdetiedot

Näytä lähdetaulukot